Siirry pääsisältöön

Suklaapiirakkaa ja helmililjoja

Helmililja
Aatella! Kaks viikkoa ollu blogi elossa ja jo yli 2000 sivukatselua paukkuu rikki! Oon kyllä ihan otettu, empä olisi arvannu! :) Mutta siitä kiitos kuuluu teille lukijat ja vierailijat! Mukavaa kun ei tartte yksin täällä höpötellä. :) Sen kunniaksi päätettiin Sennin kanssa vähän juhlistaa asiaa ja leipoa jotaki hyväskää. Ja perinteiset suklaapalat on niitä takuuvarmoja herkkuleivoksia! Meillä on Sennin kanssa hyvä työnjako aina keittiössä; äiti tekee hommat ja sotkee koko keittiön samalla kun Senni kuuntelee tarkkaavaisesti kilinää ja kolinaa, maistelee taikinaa ja haistelee ihania tuoksuja jotka lähtee uunista kakun kypsyessä. Ja tietenkin valmista kakkua pitää Senninkin saada maistella! :)


Suklaasuu :)

Suklaapalat
(ei todellakaan mikään 'vhh'versio, vaikka sitä ruokavaliota muuten pyritäänkin noudattamaan, joskus voi herkutella hyvällä omallatunnolla!!) :)

3 munaa
4 dl sokeria
225g voisulaa
2,5 dl maitoa
6,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl vaniljasokeria
4rkl kaakaojauhetta (tummaa)
2 tl leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri, lisää voisula. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää varovasti taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Kaada pellille leivinpaperin päälle ja paista 200° noin 20min.

Kuorrutus
4dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
50g sulaa marg. (ite käytän voita!)
n. 4 rkl vahvaa kahvijuomaa

Sekoita kaakao, tomusokeri ja vaniljasokeri, lisää sula rasva. Lisää kuumaa kahvia vähitellen, kunnes seos on sopivan notkeaa. Levitä vähän jäähtyneen kakun päälle. Koristele halutessa millä keksit ja herkuttele! :)


Herkullista sunnuntaita teille kaikille!
-Reeta-

Kommentit

  1. Nam :)

    On teillä muuten kaunis ja ihana suklaasuu <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos, mekin tykätään ;) <3

    VastaaPoista
  3. Ihana senni suklaasuu ja ihana pullantuoksuinen äitee :) Ilmoittaudun vielä näin virallisesti blogisi fäniksi :D

    VastaaPoista
  4. Pitänee kokeilla ohjetta... Rastin saat vetää peräseinähän: isoosiskoo väänsi kans ekstempporee lihariisipasteijoita ja kyllä poijjat tuli hyviä! Isännälle kehuun notta ihan itte tein. Se kahto kulumien alta kysyvästi: ihanko totta!? No, taikina oli valamiiksi palottua lehtitaikinaa ja sisus mummun tekemää valamista seosta, molemmat pakkasesta. Eli siis ihan itte kasasin, voitelin ja paistoon :)

    Niin ja syynä kaikelle oli pakastimen siivous :)

    Aurinkoista sunnuntaita sillekinpuolelle Lapuaa, täällä aletaan pikkuhiljaa olla terveitä :)

    VastaaPoista
  5. Tulen seuraamaan blogiasi todella. Kiitos että jaat koskettavaa ja todella puhuttelevaa elämäänne :) On se vaan kumma kuinka nää pienimmät ja heikoimmat on niin parhaita elämän opettajia. Ihana että saan olla oppimassa ja oivaltamassa blogisi kautta.

    T: Neljänäiti.

    VastaaPoista
  6. ihanan söpö suklaasuu♥ Edelliseen postaukseen täytyy kirjoittaa jottain kun olen saanut vanhemmalta incl äipältä erittäin hyvän vinkin..kun on antibiootti kuuri meneillään kannattaa sen antaminen sijoittaa jottain ainaski pari tunteroista ennen tai jälkeen epilepsia lääkettä. näin meillä on paremmin vältytty nuilta ylimääräisiltä kohtauksilta.Eplareita meillä tulee aina enemmän kun jokin infektio on iskemäisilleen päälle:( mutta ihana nähä nöpönenä paremmalla tuulella♥halauksin kirsi..
    ps.on muuten neiti sitten kasvanut isooks tytöks

    VastaaPoista
  7. *kiittää* :)

    Ja erityiskiitos tuosta antibiootti-epilepsialääke vinkistä! Jatkoa varten hyvä tietää!!

    Ja tervetuloa uusille lukijoille :)

    VastaaPoista
  8. suklaasuu ;D Het vois kokeilla,lapset tykkää :D
    T.Mineriitti

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-