Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2012.

Sanaton

Jälleen on yhden pienen incl-perhosen lento päättynyt. Kyynelten lävitse toivon vanhemmille, sisaruksille, koko perhekunnallenne voimia sanattomaan suruunne. Olette ajatuksissamme. "HIljaisuudessa, sydämen sanattomuudessa laulavat enkelit aivan hiljaa. He saapuvat vastaan varoen, ojentavat kätensä, levittävät siipensä hellästi ja suojelevasti, ettei pieni nukkuja pelästy." :'( -Reeta, S & Senni-

Lunssaa...

Flunssankin edessä on pakko vaan nöyrtyä, vaikkei tämän kummempi tauti olekaan. Kun se iskee, niin petiinhän se kaataa perusterveenkin ihmisen. Siksi täällä on ollut hiljaista. Nyt vaan yritän malttaa pysyä Sennistä erossa, ettei siihen tarttuisi mokomat taudit.  Kun muutakaan ei ole jaksanut tehdä, niin kirjoja on tullut luettua pitkästä aikaa. Torey Haydenin kirjat kiehtoo ja kiinnostaa jo ihan ammatillisestikin. Tuon Hiljaisuuden lapset -kirjan sain just loppuun, ja kovin oli taas rankkoja ihmiskohtaloita. Kuinka joku saattaa tehdä lapselle jotain niin kamalaa... Noh, tästä karusta todellisuudesta siirryn seuraavaksi toiseen lempparikirjailijaan, Ilkka Remeksen mukaansatempaaviin ja jännittäviin maailmoihin. Vuorossa Teräsleijona, kuulemma tosi jännä! :) Villasukat, viltti, nukkavieru villatakki ja takkatuli, eiköhän näillä flunssat lähe karkuun! Etenki tuon kamalan villatakin nähdessään. ;)

Kevätväsymystä

Kiitokset kaikille  "taaperoa" onnitelleille!  ;) Vaikka valon määrä alkaa lisääntyä  ja on aivan ihanaa kun päivät pitenee, on ihan hullua että väsymys lisääntyy samassa suhteessa! Viime päivinä oon ollu iltaisin  kauhean väsynyt, eikä oikein oo kotityöt maistunu pätkääkään. Jos ne nyt oikein on koskaan maistuu.  ;) Mutta parasta piristystä arkeen tuo pienet ja huomaavaiset pikku yllätykset. :) Eilen töistä kotiin tullessani löysin ihanan yllätyksen. Senni ja iskä oli täällä puuhaillu pientä sapuskaa  (hellyttävästi nakkeja ja paistettua kananmunaa!)  ja Sennin kainalosta löysin viestilappusen "äiti uunissa on ruokaa". Ihan niinku Senni olisi sen itse sanonut ja tehnyt, vaikka todellisuudessahan  sen oli tietenkin iskä kirjottanu  ja Senni tuskin tiesi asiasta yhtään mitään. Ihmetteli vaan mikä kova pahvinpalanen mulla on kainalossa ja joku kova pötkylä tukittu käteen. :) Mutta se sai väsyneen

Ympäri käydään...

Sattuipa somasti, tasan vuosi sitten ensimmäisessä postauksessa mainitsin piristäneeni itteäni uusilla kengillä. Ja eilen, kevättä selvästikin rinnassa, tein itselleni jälleen korkkarihankintoja. Selvästikin jokakeväinen pakkomielle!! Nyt siis juhlin blogini 1vuotissynttäreitä korkkarit jalassa, ootellen kesämekkokelejä! ;) Ja pitäähän sitä nyt yhdet punaisetkin korkkarit  löytyä joka rouvan kaapista. ;) Kenkäpostauksella siis aloitin, ja ympärin kun käydään, niin yhteen myöskin  aina jossain vaiheessa tullaan. Eli uusi kierros lähtee jälleen kenkäpostauksella.  :) *** Kiitos tosiaan kaikille matkaan mukaan tulleille.  Ja teitä on ollut PALJON! Monet teistä on ihan alkumetreiltä asti pysyneet mukana, toiset hypänneet kyytiin matkanvarrella, osa poikennut sattumien summana kylässä, jotkin olleet läpikulkumatkalla. Jokaisesta teistä olen kiitollinen, ja teidän kommenttinne ovat olleet voimaa antavia  ja

Lauantain puuhia

Harmittaa, kun ei päästy viikonloppua viettämään incl-yhdistyksen kevätpäiville. Se olisi tiennyt kaivattua vertaistukiseuraa rennoissa merkeissä. Ei saatu Sennille viikonlopuksi hoitajaa, ja matkakin olisi ollut Sennille ihan liian pitkä. Sekin vaihtoehto käväsi mielessä, että oltaisiin otettu neiti mukaan, mutta eipä se olisi ensinnäkään itelle ollut levoksi, saati sitten Sennille vieraassa paikassa ja vieraissa äänissä. Siispä jäätiin kotiin. Hurjin aikaansaannos tänään oli vaihtaa mun viherkasveille mullat. Siitä onki aikaa ku oon panostanu kasvien hoitoon, kastelunkin kanssa on vähä niin ja näin. Mutta ei kaikkea voi hallita! Eihän. ;) Mullat vaihtoon vehkaparoille ;)  Silminnähden kevättä ilmassa!!  Aina yhtä ihana tunne kun kuiva terassi alkaa paljastua ja pääsee sukkasillaan pujottelemaan kuivilla kohdilla. Joo joo, tiedetään äiti, kevät narraa eikä sais "roikotella"! ;)