Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2011.

Tutustumista...

....skeittailuun, kakun muodossa. :) Tilauskakku kuusivuotiaalle,  toivomuksen mukaan Skeittikakku. Skeittikakku Koristeet sokerimassaa Välissä mansikkaa ja limevaniljakermavaahtoa *** Ja ihan tuore otos Neidistä pikku kauneusunillaan :) Prinsessa Jaahas.  Jospa lähtis sitte vaipanvaihtoon ja tekemään iltapesuja Sennille.  Ja sitte vähä istuskelemaan ja nautiskelemaan kesäillasta hieman viilenneelle terassille jalat nostettuina taivasta kohti.  Tänään oli kiva päivä.  :) -Reeta-

Tilasyöppöjä

Pieni jatko apuvälinepläjäykseen. Tavallaan. Jos kerran apuvälineet vie hirrrrveesti tilaa, niin miten onkaan hoitotarvikkeiden laita? On vaippoja, ruokapumpun letkuja, imuletkuja, pikkuletkuja peg-nappiin, vaihtonappeja, taitoksia, desinfiointiainetta, ruiskuja, vaihtopusseja imulaitteeseen... Noh, ne sentään mahtuvat yhteen kuvaan. Mutta vievät melkein puolet vaatehuoneesta. Ja muutaman kuukauden ruokasatsi varastoituna käytävän nurkkaan, kun ei muuallekaan mahdu. Että tämmöstä tuli mieleen. Mutta emmää valita.  ;D Päivänjatkoja! -Reeta-

Juhannusasuja

Heti tähän kärkeen, ehkä maailman  i h a n i n  löytö,  The Pitsitakki. Suunnittelin korkkaavani sen juhannuksena,  kun yötön yö hellii suloisella tyyneydellään ja lämmöllään...sininen taivas heijastuu tyynestä järven pinnasta...laineet liplattaa rantakivikkoon, samalla kun kuikka huutelee lähistöllä... aah, kesäilta kaikessa kauneudessaan.  Vaan kuinkas sitten kävikään? . ......Sataa sataa ropisee, pilipilipom...... eikä rouva maltakaan laittaa tuota unelmaa päällensä. Pöh. Ehkäpä ens juhannuksena sitten. ;) *** Sateisten päivien aikaansaannos "männäviikolta": Kesähamonen, asiaankuuluvasti rimpsuhelmalla. ;) *** Eikä Sennikään säästynyt pukukokeilulta,  tälläkertaa kokeiltiin minun vanhaa kevätjuhlamekkoa vuodelta 1990 tai 1991.  Olin tästä mekosta silloin tosi ylpeä, kiiltävää kauniin väristä kukkakangasta ja mikä tärkeintä,  "timantit" kauluksessa!  Ja mekko vieläpä äitin tekemä. Hassua, että puen sen nyt omalle tytölleni. :) Sennipä se tait

Vintagepuutarha :)

Ihanaa saada uusia lukijoita, Sennikin on  kiittää! :) Tervetuloa jokaiselle  ja kiitos kaikista mieltä lämmittävistä kommenteista joita olette antaneet. :) *** Senni kotiutui eilen aamuna hoidosta, ikäväkyllä kuumeisena. Koko viikko oli mennyt hienosti, mutta eilen aamuna oli yhtäkkiä kuume noussut, siksi haettiinkin Senni jo aikasemmin kotiin. 39,2° oli päivällä korkeimmillaan, mutta ihme kyllä, laski normaaliin iltaa kohden. Eikä ole sen kummemmin enää noussut. Vähän rohinaa keuhkoissa, mutta toivotaan että oli vaan joku kuumepiikki, joita voi incl-lapsille tulla syystä tai toisesta.  *** Mutta tässä teille kuvia kukka"puutarhasta", joka on tänä kesänä runsaimmillaan meidän talossa miesmuistiin! ;) En oikeen oo koskaan jaksanu kukkia laittaa, koska ne on aina yrityksestä huolimatta kuollu jo ennen juhannusta. Oon aikasemmin inhonnut näitä "mummukukkia" eli pelargoneja, mutta tästälähtien ehdoton kesäkukka!  Vanhuus ei tule selvästikään yksin, se tulee pelargo

Sennimäisyyttä :)

Teki mieli kesän kunniaksi vaihtaa blogin ulkoasua hieman kevyempään ja vaaleampaan.  Vaihtelu tunnetusti virkistää, eikö vaan! ;)  Tästä tuli kyllä niin Sennimäinen. Herkkä ja hentoinen, niinkuin kesäperhonen. :) Tässä myös kuva niin Sennimäisestä helmirannekorusta, jonka Senni sai tässä taannoin fysioterapeutiltaan lahjaksi. Itse tehty vielä kaikenlisäksi. Kaunis kiitos vielä tätäkin kautta! :) Nyt kukkien kimppuun ulos!  -Reeta-

Kesäleiri

Sennityinen pienoinen pulloposki palleroinen  on "kesäleirillä" lomailemassa tämän viikon.  Voi kuinka oliskin mukavaa jos Senni ihan oikeasti olis jossain ihan oikealla kesäleirillä!  :) Hmmm... ...oliskohan Senni reipas tyttö ja uskaltaisi jäädä kavereiden kanssa sinne yöksikin... ...vai tulisko illalla äitiä ikävä ja pitäisi päästä kotiin...    :) Sitä aina ajautuu miettimään ja kuvittelemaan kaikenlaista.  Välillä hymyillenkin.  Mitä jos. Mitä jos koko sairautta ei olis koskaan tullukkaan.  No, mutta jätetään jossittelut taas sikseen.  Eli siis Senni on kyllä oikeasti "leirillä", joksi tätä perinteistä intervallihoitojaksoa on toisinaan mukavampi kutsua. Eilen vietiin, ja sunnuntaina haetaan kotiin.  Viikon ohjelmassa meillä piti olla joku pitempikin reissu, mutta todettiin, että täällä kotonakin on niin paljon keskeneräisiä hommia, että nyt oisi hyvä aika tehdä niitä pois. Ja semmoiset extempore- pikku reissut ja kyläilyt on aina mukava mahdollisuus näin

Pihatouhuja ja hellehattuja

Hetki täytyy antaa myös teille,  te ihanat uskolliset lukijat, vaikka ulkona kesä kauneimmillaan, eikä malttaisi olla sisällä ollenkaan! :) Viime päivät on kulunu mukavasti kyllä ihan pihalla.  Käsityöt on jääny nyt niinku nalli kalliolle oottelemaan syksyä ja talvea,  tai sitte niitä kesäsateita ja ukkosia. Meidän piha vaatis kyllä kunnon pihasuunnitelman, mutta en aio nyt sen kummemmin sen kanssa ressata, touhutaan ja laitetaan sen mukaan mitä jaksetaan. Ja harmitellaan sitte myöhemmin ku kaikki istutukset on ihan väärissä paikoissa ku ei oo alusta asti suunniteltu kunnolla... ;)  Pari unkarinsyreeniä tuli ostettua ja niille tein tommosen yksinkertasen hakealueen. Tuon kivetyksen reunaan pitäis(!) tulla jotaki valkosta perennakukkaa. Vai olikos se sittenki sinistä...  Mainittakoon, että kyllä mussakin asuu pieni Hemuli! Se vaan on hyvin pieni, eikä se omista suurennuslasia ollenkaan. Syytä ehkä olisi. ;) Viimekesänä ekaa kertaa palvellut pieni viljelylaatikko sai vähän uutta mu

Tuhansien pusujen päivä

Syy tähän tuhansien pusujen päivään löytyy viime yöstä ja unesta jonka näin.  Näin jälleen kerran unta Sennin kuolemasta. Vaikka uni oli todella todentuntuinen, se ei ollut silti painajainen.  Mutta silti niin kauhea.   Näitä unia tulee aina sillon tällön nähtyä, eikä mikään ihme, sillä päivittäin tuota aihetta tulee enemmän tai vähemmän mietittyä. Halusimpa sitä tai en.  Lieneekö sitten suruprosessin läpikäymistä vai jotakin pelkoa tulevasta. Mene ja tiedä. Tuommosen unen jälkeen oli aamulla erityisen ihanaa kuulla Sennin ääntelyä ja heräilyä, ja herätä kiitollisena siihen todellisuuteen, että saadaan pitää Senni meillä ainakin vielä tämän päivän.  Siinä syy tuhansiin pusuihin taas tänäänkin. Rakastakaa ja pitäkää rakkaimpianne oikeen hyvänä. :) -Reeta-