Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2012.

Taulu.

Se komeilee nyt tuossa seinällä. Se taulu, joka tilattiin Sennille syksyllä synttärilahjaksi ja joululahjaksi. Se valmistui juuri jouluksi, ja saimme sen jouluaattona ripustettua seinälle, paraatipaikalle. Se on ihana. Se on kaunis. Se on juuri semmoinen kuin toivoin. Ei liikaa muotokuva, mutta Sennin kasvonpiirteet tunnistettavissa. Se on tässä. :) Taulussa Senni on Taivaassa, terveenä, puhtaana, kauniina. Toivoin kuvaan vaaleanpunaisia perhosia, symboloimaan hentoa, lyhyttä, kaunista elämää. Lisäksi toivoin Sennin ihanien hiusten korostamista, sekä kuvaan mukaan pupun, joka oli Sennille tärkeä vielä kun osasi pitää siitä kiinni. Ja vahvan valon kuvastamaan Taivaan kirkkautta. Loppu onkin taiteilijan omaa näkemystä ja käsialaa. Siinä se nyt on. Kiitos Saarai Saukko, taiteilijanimeltään Taide-Saarai. Teit meille arvokkaan teoksen. :) Taulu keskellä tupaa, "aina silmissä". :) -Reeta-

Ihana joulu.

Tonnikalapasteijoita Kinkku odottamassa leivinuuniin pääsyä Tarjolla ylikypsää hirveä ;) Senni nuuhkimassa keittiössä joulutuoksuja Jouluaatto meidän perheessä oli i h a n a . Senni aloitti heti aamusta valloittavat hymynsä. Ja pääsi myös kuten toisetkin lapset, katsomaan ja kuuntelemaan joulupukin kuumaa linjaa. :) Ja koko päivä oli Sennillä  todella hyvä, ei mitään ylimääräistä vaivaa! Kiitollinen joulumieli syntyi siis jo siitä. Mulla joulumieli oli pitkään hukassa. Ei oikein huvittanut mikään valmistelu, kun kaikki tuntui niin turhalta. Kun ei Senni pysty osallistumaan. Mutta aattoaamuna ihme tapahtui, kun meidän pieni jouluaamun varpunen antoi kaikkensa että äitin ja isin joulusta tulisi täydellinen. Ja niin siitä tulikin. Ja se jatkuu yhä. Onnellinen mieli ja kiitollisuus Tästä Kaikesta. Meillä on täydellinen perhe ja saatiin vielä tämäkin joulu viettää yhdessä kaikk

Lumihiutale

"Pieni pilvi pehmoinen pimpeli pompeli pom. Heitti lumihiutaleen pimpeli pompeli pom. Alas maahan lähtemään  aivan aivan yksinään, pitkä matka maahan on  pimpeli pompeli pom." :) *** Nyt alkoi loma, ja joulun valmistelu tässäkin tuvassa. Senni-lumihiutalekin leijailee vasta  sunnuntaina kotiin, joten nyt töpinäksi ja tontun hommiin! :) Nautinnollista lomaa kaikille joilla se on! -Reeta-

Kasa tikkareita.

Kävipä niin, että viimeksi mainittu taudinpoikanen  äityi niin pahaksi, että viikon aikana tuli kulutettua melkosesti niin kurkkukarkkeja, mummonmehua, hunajaa, niistämispaperia kuin sänkyäkin. Melkonen tauti. Se mikä tässä vähän ihmetyttää ja samalla ilahduttaa on se, että Senni oli meistä se, joka  kesti tämän kaikkein parhaiten! Ja on nyt meistä ekana lähes kunnossa. Perheen aikuisväki köhii edelleen. Mutta aiheeseen, Sennin joulukalenteriin. Se on tälläkertaa kasa tikkareita. Nii-in. Nimenomaan KASA tikkareita. Mullahan oli visio tähänkin hommaan ihan toisenlainen, mutta nyt ei vaan kyenny enempään. Kalenteri toimii siis hyvin yksinkertaisesti, sattumanvaraisesti kahmaistaan tikkunekku käteen, ja makuelämys neidille on taattu. :) Se miksi juuri tikkarit, johtuu siitä, että tässä taannoin syksyllä, synttärilahjaksi saamiaan tikkareita  kun alettiin Sennille maistattelemaan, iloksemme huomattiin, että

Joulutoreilla.

Pahoittelen heti kättelyssä  tekstittömyyttäni. Mun kohalla tauti paheni uudestaan, ja nyt ei ajatus kulje. Mutta että vähä pääsette käsitykseen mitä näin ja koin. :) Lihansyöjän taivas :) Viimesin kuva antakoon pienen haasteen piparkakkutalon rakentajille. Tuohon tarvitaankin nimenomaan jo aavistus  rakentajanvikaa. ;) Nyt ei muuta. Päätän vähäsanaisen raporttini joulutoreilta tähän. :) -Reeta-

Hengähdystauko suoritettu.

Ja voi pojat että teki hyvää! Olin melkeen unohtanu miltä tuntuu nauraa ja kikattaa, mutta kiitos matkaseuran, nyt taas muistan. Hymyilyttää vieläkin. :) Käväisin siis kolmen hengen tyttöporukalla Wienissä, Itävallassa kokemassa keski-eurooppalaista elämää ja joulutunnelmaa. Matkan päätarkoitus olikin juuri joulutorit, joita tämä kokematon matkaaja ihasteli ja ihmetteli silmät suurina. Taasen yhtä valtaisaa kokemusta rikkaampana  tässä ollaan. :) Laitampa jossain vaiheessa  lisää kuvia ja tunnelmia, tässä nyt muutama mustavalkonen versio sieltä ja täältä. Mutta näin itsenäisyyspäivän kunniaksi mainittakoon, että kotiin on aina yhtä mukava palata. Oman perheen tykö. :) Vaikkakin täällä on kaikille Senniä myöten tullut jonkun sortin lenssu. Mutta parempaan päin jo. Hyvää itsenäisyyspäivää!! -Reeta-

Pikkuiset joulut.

Varsin lyhyellä varotusajalla saatiin eilen kasaan pikkujoulut. Pikkujouluttelijat oli tälläkertaa  miehen puolen sisaruksia ja serkkuja, joskin sairastapauksien  yllättäessä, väki kutistui kolmeen perheeseen. Ihan vaan rennosti oleillen ja herkutellen iltaa vietettiin, emännän helpotukseksi nyyttärimeiningillä! Mukava nähä läheisiä, kun ei niitä liian useinkaa näe! ;) Kokeilin tehdä illaksi salaatin, jonka ohje on  täällä , ihanaisen Hannan blogissa. Taisi tulla tästä salaatista vakioherkku juhlapöytiin ja muihin illanistujaisiin!! Tosi herkkua, ja ruokaisaa ja vielä riittoisaakin!  Kiitos Hanna ohjeesta! :) Pikku paketit tietenkin vaihtoi omistajaa, ja Sennikin sai omansa! Kiitos M*** itsetehdystä ihanuudesta! Kankaan kuosikin Sennille oikein sopivan omppuinen. Ja huomatkaa myös neidin vallan omppuinen ilme. :)     Tälläkertaa emännältä ei millään irronnu minkäänlaista  ohjelmaa, saatikka sitten teemaa.

Sananen.

Kaamos. On se vaan pimeää ja väsyttävää. En oo syysmasennukseen taipuvainen ollenkaan, mutta väsyhän se on aina läsnä. Semmonen suruväsy. Vaikkois iha ilonenki mieli. Ja sitte tämä kaamospimeysmokoma ei tietenkää yhtää helpota. Paitsi kynttilät ja lyhdyt pimeässä. Muttakun en niitäkään vielä hirveesti  oo jaksanu laittaa. Enkä joulua vielä ylipäänsä. Ku en oikeen edes tiedä minkälaisen joulun haluaisin, ku tuo sisustuskin on vähä vaihtunu. Nooh, joutaahan sitä. Ja jossei jouva, ni haittaakse? ;) Loppuun pieni kuva-arvoitus: Kumpi oli ensin, "muna vai kana"? ;) -Reeta-

Mielikuvitusta

Eipä hätää, ripulointi oli ja meni! Senni tuli hoidosta kotiin viime sunnuntaina, eikä enää kotiin tulon jälkeen ripuloinut ollenkaan. Kauhean väsynyt ja nukkuvainen neiti kyllä oli, mutta nyt jo pirteämpi. Normi arki siis täällä rullaa taas. :) *** Yksi ihana lasten runo on ollut pitkään mielessä, runon kirjoittajaa en tiedä. Se kertoo lapsen toiveista  kokea maailmaa, oppia uutta, leikkiä. Saada olla lapsi ja omistaa valtava mielikuvitus! Ja tietenki taas kun ajattelen asiaa syvemmin, tuon runon teksti voisi olla suoraan  Sennin ajatuksia, toiveita. Toiveita voida leikkiä  ja matkata mielikuvituksen mukana pitkin metsiä ja pellonreunoja. Onneksi Sennillä on se kaikki kuitenkin vielä edessä. Siihen luottaen. :) "Tahtoisin leikkiä tuulen kanssa ja kohota korkealle. Tahtoisin palasen taivasta ja pilviä tyynyn alle. Tahtoisin juosta kuin tuulispää ja löytää sinisen saaren tai kiivetä korkean