perjantai 23. joulukuuta 2011

Hyvää Joulua!









Tänä vuonna saatiin joulutervehdyksiä melkein ennätysmäärä,
kaikki kortit pääsi koristamaan tupaa keskeiselle paikalle.
Kiitos kaikille meitä muistaneille!
:)











Joulukuusi sai tänä vuonna oksilleen varsinaisen sillisalaatin.
Ei siis silliä eikä salaattia,
vaan yksittäisiä ja erilaisia koristeita.
Ei perinteisiä nauhoja ja palloja ollenkaan,
vaan muistoja vuosien varrelta,
ja lahjaksi saatuja pikku esineitä.
Ja ettei homma menis liian vakavaksi,
oksilla tanssahtelee mun suosikki, 
"pikku balleriina",
huumorilahja siskolta ja äitiltä.
;)




Vanhoja valokuvia kuusen oksilla...





Tonttuja on liikuskellu meilläpäin jo kovasti,
ja kuusen alus alkaa täyttyä.
Näkyipä siellä olevan myös jokunen minullekin osoitettu paketti.
Jännittävää!
:)








Näiden kuvien ja tunnelmien
myötä toivon,
että teillä kaikilla olisi semmoinen 
ihana hyvänmielen joulu.
:)




-Reeta-



perjantai 16. joulukuuta 2011

Joulukalenteri



Sennin joulukalenterista lupailin kertoa.
Se kalenteri on tuo metallilaatikko,
ja se pitää sisällään erilaisia aistijuttuja.
:)





Laatikon sisällä on hassunpehmoisen tuntuista kaurahiutaletta,
jonne on kätkeytynyt aina jokin haisteltava tai maisteltava yllätys.







Jännittävää!
;)










Salmiakin tuoksua nuuhkutellaan tässä 
:)







 Miltäs se jauhettu kahvinpapu oikein tuoksuu?





Laatikosta on löytynyt lisäksi mm.
suklaata maisteltavaksi,
Muumi-tikkari,
eukalyptuksen,
kardemumman ja
kanelin tuoksua,
piparia
...



Viimeiset luukut päästään avaamaan ensi viikolla,
kun Senni palailee kotiin hoitojaksoltaan.

Sitten voi joulu tulla.


Ihana joulunaika.
:)

-Reeta-








lauantai 10. joulukuuta 2011

Sennin joulumaailma






Oon tässä viimepäivinä pähkäilly ihan väsymiseen asti,
miten joulun saisi elämään Sennin maailmaan.
Koska jouluhan on lasten juhla,
tahtoisin sen olevan jotain ihanaa ja odottamisen arvoista
myös Sennille.
Ja että Sennikin tietäisi mitä on joulu
ja mitä kaikkea jännittävää siihen kuuluu.
Lapsennäkökulmasta.





Toisaalta yritän muistaa tosiasian,
ja olla ressaamatta asialla 
ja väsyttämättä itteäni liikaa.
Siis tosiasian siitä,
ettei Senni kykene ymmärtämään.
Että Senni ei vaadi eikä odota mitään. 
Sennille riittää vain lämpö ja läheisyys,
puhtaus ja huolenpito,
ja on niistä ikionnellinen.






Ja luulempa,
että Senni taitaa tietää 
Joulun Salaisuudesta
jotain meitäkin enemmän.
Onhan hän Jumalan silmäterä.






Nautinnollista ja stressitöntä joulun valmistelua kaikille!
Keskitytään kaikki vain oleelliseen ja kaikkein tärkeimpään,
ei niihin kaappien siivouksiin. 
Paitsi jos tykkäät siitä, ja teet sen hymy huulilla!
:)


-Reeta-




tiistai 6. joulukuuta 2011

Tunnustuksia tähän väliin

Blogini on saanut kaksi uutta tunnustusta kahdesta eri blogista,
kiitos niistä!

Ja pitemmittä puheitta asiaan:

Laura Hääräämöstä lähestyi blogiani mukavalla tunnustuksella,
oli muuten mukavia askartelu ja käsityövinkkejä Lauralla,
kannattaa käydä kurkkaamassa! 
:)

1. Käsityösi, josta olet ylpein. Liitä mukaan kuva.

Näin joulun alla täytyy sanoa että oon aika ylpeä tontusta,
jonka olen tehnyt ekalla luokalla, ja siitä,
että se ylipäänsä on vielä tallella ja ehjänä! 
Tuo on vaan niin suloinen tekele,
oikeen vanhanajan tontun näkönen!
;)



2. Kaunein rakennus, jonka olet nähnyt. Liitä mukaan kuva.

Vanhana prinsessaleikkien suurkuluttajana 
ja prinsessanlinnassa asumisesta koko lapsuutensa haaveilleena,
tämä upea saksalainen linna on ehkä tunnelmaltaan ja satumaisuudeltaan
kaunein rakennus.
En toki ole sitä livenä nähnyt, ja kuvakin netistä bongattu,
mutta kelvannee...!
:)






3. Laulu, joka koskettaa sinua. Liitä linkki tai sanat.

Voih. Niitä on paljon ja eri syystä koskettavia. 
Sennin sairastumisen myötä ennen ihan "merkityksettömätkin" laulut
on saattanu pistää tirauttamaan. Sanoja kuuntelee ihan eri tavalla. 
Mutta näin jouluntunnelmaan virittäytymisen aikana,
tämä Mary, did you know -laulu 
on aivan ihana, kaunis ja koskettava.


4.Minkä asian koet arjessasi raskaaksi?

Surun kanssa eläminen.

5. Mistä asioista nautit eniten arjessasi?

No niistä kaikista pienistä jutuista. 
Hassutteluista, käsitöistä, hyvästä ruuasta.
Sennin hyvistä päivistä, hymyistä, olemuksesta.
Kodista.
No oikeestihan nuo kaikki on kyllä tosi isoja asioita!!
:)

Tämä tunnustus lähteköön aina 
Sinulla on kaunis blogi
ja arvostan luovuuttasi ja 
kykyä tehdä ja nähdä elämä kauniina.
:)




***

No sitten se toinen!
:)



Kiitos Hanna, sekunnit ja tunnit-blogista!
Sinulla on mukavia kirjoituksia arjesta ja elämästä!
:)

1. Lempiväri: vaaleat ruskean ja beigen sävyt, myös oliivin ja sammaleen vihreä toisinaan piristää!

2. Lempieläin: norsu:) isoja, köpelöitä mutta niin söpöjä töpsykkäjalkoja!

3. Onnennumero: en tarvi numeroita onneeni ;)

4. Lempijuoma: maitokaakao

5. Facebook vai Twitter: facebook

6. Mistä pidät: hiusten hipsutuksesta. Siis jos joku hipsuttaa mun hiuksia. :)

7. Lahjojen antaminen vai saaminen: antaminen, mutta en kiellä etteikö lahjoja olis kiva saadakin.;) Varsinkin miehen tuomia reissutuliaisia on kiva saada!

8. Lempimuoto: pyöreät muodot on kivempia ku kulmikkaat ja terävät.

9. Lempipäivä: kaikki oikeestaan käy. mutta ehdoton ykkönen on herkkupäivä! ;)

10. Lempikukka: mä tykkään kyllä kaikenlaisista kukista, mutta kukat ei taida tykätä musta...;)


Tämän haluan laittaa eteenpäin ystävälleni, 
jolla on kaunis sydän.

olehyvä!
:)




***

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Meillä alkaa kohta piparinpaistopuuhat Sennin kanssa, 
aamusella jo käytiin pitkästä aikaa vähän kävelyllä mukavan talvisessa säässä.
Saatiin kaikille nenät punaiseksi.
:)

-Reeta-

Ps. Kiitos kaikille kun arvostatte tuota Sennin pientä naurua, 
ja osoitatte ymmärrystä että se on meille oikeasti tosi iso juttu! 
:)

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Tapahtui sunnuntaiaamuna

Tätä me ollaan odotettu ja toivottu tapahtuvan vielä Sennin kohdalla,
ja tänä aamuna se tapahtui!

Senni nauroi ääneen!!!

Miten ihana ääni se olikaan,
viimeksi yli kaksi vuotta sitten nauroi äänen kanssa.

Yhtäaikaa kyllä jotenkin haikeaa kuulla
tuo tuttu, hento ääni uudestaan,
muistuu mieleen aina se mitä ollaan jo kerran menetetty.

Mutta toisaalta niiiin onnellinen tuosta pienestä,
rakkaasta äänestä.

Ainakin siinä hetkessä tietää kaiken olevan Sennillä hyvin.
:)

Ja mikä parasta,
ehdittiin saamaan tuo hetki videolle,
ja haluan nyt jakaa sen myös teille. 
(huolimatta siitä, että kuva on huonolaatuista, aamuhämärässä otettua puhelimen kuvaa,
ja että Sennillä vielä aamupesut tekemättä ja kuolat vielä naamassa.)
;)

Pieni,
mutta äärimmäisen rakas hetki meille.
Olkaa hyvät.
:)

video


:)


-Reeta-

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Joulu hiippailee

"Kuulin jonkun hiipivän, 
lattioiden narahtavan
lailla mummonmökin tuvan lattian.
Se joku toi tullessaan joulun tuoksua,
odottamisen lämpöä.
Lapsen mieltä.
Havahduin ääneen, vaan en pelännyt.
Huomasin joulun hiippailevan."








Tontut edesmenneen tätini huovuttamia, tärkeitä jokajouluisia vieraita.


Tämä kuva liittyy Sennin joulukalenteriin... ;)





Huomenna se sitten tapahtuu, 
ensimmäinen luukku aukeaa joulukalenterista.
Sennikin odottaa jännityksellä minkälainen kalenteri mahtaa oikeen olla!

Jännittäviä luukkujen aukaisuja!
:)

-Reeta-

*Tervetuloa uusille lukijoille!!!*


perjantai 25. marraskuuta 2011

Mieltä lämmittää





Tuntupas mukavalta kun meitä on täällä jo kaivattu!
Tiedän, että on ollut pitkä tauko, mutta kertakaikkiaan en ole ehtinyt keskittyä päivitykseen.
Ja jos oisin ehtinyt, en rehellisesti ole jaksanut edes vaivautua kirjautumaan blogiini.

Monenlaista vaihetta taas ollaan eletty tässä reilussa viikossa.
Senni on tervehtynyt taudistaan jo oikein hyvin
ja pienin hymyin jaksaa osoittaa meille tyytyväisyyttään
kun joku höpöttää vieressä.
Ja jos ei höpötä,
niin pitkin huokauksin huikkii meitä uudestaan lähelleen. 
Ja sitten taas hymyilyttää.
:)

Ja kun jutut loppuu, 
lastenlaulut ja joululaulut kelpaa myös. 
Tai siis mitkä tahansa laulut.
Ja itse laulettuna.
Ja ainavaan uudestaan ja uudestaan.
(kysykää multa jos jonkun laulun sanat on hukassa!)
Kunhan joku pitää jotain ääntä että Senni tietää
 että joku on lähellä.
:)

**

Mutta jännitystä ja pelkoakin on jouduttu jälleen kohtaamaan meidän perhekunnassa.
Muistutusta siitä elämän hauraudesta ja lähdön hetken arvaamattomuudesta.
Mutta onneksi kaikki jäi pelkäksi säikähdykseksi
ja tilanne näyttää jo paremmalta.

**



Mutta tosiaan,
kiitos teidän ihanista kommenteista,
ja tunnustuksistakin!!
Perehdyn niihin molempiin piakkoin!!

Hengissä täällä ollaan
ja kaikki ihan hyvin.


Mieltä lämmittää,
 kun te välitätte!
:)

-Reeta-

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Iltatunnelmia



Kiitos myötäelämisestä Teille kaikille.

***



Senni kotiutui viime keskiviikkona sairaalasta,
ja nyt alkaa olla neiti jo ihan kunnossa.
Hymyjä antanut monia pieniä eilen ja tänään.
:)




Mutta se ikävä asia on todettava, 
että aina tämmöisen rajun infektion aikana
Sennin perussairaus eli INCL harppaa askeleen eteenpäin,
eikä Senni infektiosta tervehdyttyään palaa enää siihen samaan 
lähtöasemaan, joka oli ennen infektiota.
Jotain tärkeää tuhoutuu aivoissa sairastelun aikana
ja ne vähäisetkin kyvyt katoaa pikkuhiljaa joita enää on jäljellä.
Ja tilalle tulee jotain ikävää hoitoa vaativaa 
limaisuutta,
jäykkyyttä,
kipuja,
epileptisiä oireita
...


***




Mutta onneksi on tämän pimeyden keskellä mahdollisuus
sytytellä kynttilöitä ja lyhtyjä ja jouluvaloja.
Ihmeellisen piristävä vaikutus niillä tuntuu olevan.
Ja kauniitakin kaikessa tunnelmallisuudessaan.
Jospa sitä luntakin saataisiin  
valaisemaan tätä pimeää maata.




Mutta ihanaa että Senni on nyt täällä,
"omassa kotona"
niinku me se asia usein ilmaistaan.
:)





Tunnelmallisia iltoja teidän koteihin 
ja sydämiin!


-Reeta-



tiistai 8. marraskuuta 2011

Elämän hauraus

Viime viikko ja viime päivät on muistuttanut jälleen monella tapaa elämän hauraudesta.
Jos se nyt on edes koskaan päässyt unohtumaan.






Sennillä nousi viikko sitten tiistai-iltana kuume,
ja jo seuraavana päivänä oli edessä ambulanssikyyti sairaalaan.
Tilanne silloin keskiviikkoiltana ja seuraavana yönä oli näin jälkikäteen muisteltuna hyvin kriittinen,
mutta siinä hetkessä tilanteen vakavuutta ei jostain syystä oikein ymmärtänyt...
Limaisuuden ja kovan kuumeen takia Sennin hengitys muuttui nopeasti kovin ponnistavaksi ja tiheäksi,
yli 80 kertaa minuutissa. Happisaturaatio romahti, ja lisähappea tarvittiin kovasti.



Tässä pieni potilas pahimmasta selvinneenä.





Mutta nyt, 
kiitos sairaalalle hyvästä, asianmukaisesta hoidosta,
Senni on pääsemässä huomenna keskiviikkona kotiin, 
mikäli kaikki sujuu hyvin eikä tule yllätyksiä enää.



Kuva tänään tiistaina otettu,
selvästikin tyttö jo toipumaan päin :)


***

Samaan aikaan toisaalla
mieheni mummu teki lähtöä Taivaan Kotiin
ja tänä aamuna lähtikin matkaan läheisten saattelemana.



Kun kuolema käy hyvin lähellä,
sitä ymmärtää elämän haurauden.


Väsynein terveisin,
-Reeta-