Siirry pääsisältöön

Jumpan pyörteissä!

Sennin kanssa kotiuduttiin sairaalasta perjantaina, eli siis pitkänsitkeä tauti selätetty! 
Senni on sinnikäs neiti :) 


Tänään alkoi, tai siis jatkui heti Sennin arkityö, nimittäin jumppa, virallisemmin fysioterapia. Sennille ja kaikille incl-lapsille ehdoton juttu ennaltaehkäisemään mm. virheasentoja, pitämään yllä nivelten liikkuvuutta ja joustavuutta, ja myös äärettömän tarpeellinen ennaltaehkäisemään kipuja. Lisäksi Senni nauttii valtavasti rentouttavasta hieronnasta ja kosketuksesta sekä läheisyydestä ylipäänsä. Lähes joka kerta Senni rentoutuu ihan silminnähden, ja ottaa pikku kauneusunet jumpan aikana. Vai liekö sitten vaan niin laiska että uni tulee jumpatessakin! ;)


Tänään keskityttiin pääasiassa Sennin käsiin, sormiin ja aristavaan oikeaan olkapäähän ja niiden liikeratoihin. Pitkä tauko jumpassa aiheuttaa heti kangistumista, joten isot liikeradat saattaa aiheuttaa heti kipua. 


"Minä poljen, sinä ohjaat...!" :)

Mutta hyvin Sennin nivelet vielä liikkuu ja on tosi joustavat ja rennotkin! Kyllä se liikunta vaan on tärkeää ite kullekin, 
jumppailemisiin! ;)

..............................................

Pakko vielä lisätä viikonlopun kirpputori löydöt tähän perään! Nää on näitä "toiselle romu, toiselle aarre" -löytöjä. ;) Ja mulle tietysti aarteita. Romuissa ja vanhoissa tavaroissa on jotain kaunista, pitää vaan osata kattoa oikeasta kulmasta ja oikeilla "laseilla"! ;) 
Tykätköön ken tahtoo, minä ainakin! :)


Ruosteen raiskaamat vanhat maustepurkit pääsi koristamaan maustehyllyä, ihanat!!


Ihanan hempeän sininen vanha peltinen vehnäjauhopurkki sai uuden elämän meillä!


Tämä söpöäkin söpömpi mansikkakahvikuppi huusi yksinäisyyttään myyjän pöydässä. Hintaa tällä suloisuudella taisi olla 15senttiä. Ei paha. ;)


Vanhoja englantilaisia kahvikuppeja ja arabian sinikukallinen vanha lautanen - sopii niin kivasti toisiinsa!


Ja tässä kaikki uudet tulokkaat sulassa sovussa keittiön hyllyillä. Kirpputorit kunniaan! :)

-Reeta-

Kommentit

  1. Kuniita astioita ja maustepurkkeja löysit! Kirppikset on kyllä aarteita täynnä, kun vain osaa katsoa oikeilla laseilla.

    VastaaPoista
  2. Kauniita kirpparilöytöjä. Nuo maustepurkit ja muut on upeita.
    Nyt meillä sataa taas lunta, mutta pakko sen kesän on tulla ja saamme taas kauniita ulkoiluilmoja.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään."



Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön.
Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme.

Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3

Syli ja koti on nyt niin tyhjät.

-Reeta-



Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa.
***

Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin.









En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan.
Oikea enkeli.









Nyt on pienin valkein siivin koristeltu
arkku suljettu.



En voi enää koskaan silittää noita
suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja.




-Reeta-


050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä.

Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta.


Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen.
Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan.



-Reeta-