Siirry pääsisältöön

Hyvää pääsiäistä!



Pääsiäinen.

Ei pääsiäistä ilman 
pajunoksia
suklaamunia
tipuja
pupuja
...
Vai onko sittenkin...?

No, totta se on, 
koristelut ja muut aiheeseen liittyvät "hömpötykset" 
saa pääsiäisen tuntumaan pääsiäiseltä ja erityiseltä juhlalta. 
Ja niiden parissa ollaan tänään 
Senninkin kanssa oltu ja touhuttu.


Haettu pajunoksia.


Koristeltu kotia.




Koristeltu kakkuja vieraita varten.




Nautittu auringosta
joka saa tänä vuonna pääsiäisen tuntumaan ihan erityisen ihanalta juhlalta. 

***

Mutta syy pääsiäisen viettoon on ihan jossain muualla kuin suklaamunissa ja virpomisloruissa. 



"Sillä niin on Jumala 
maailmaa rakastanut,
että antoi ainoan Poikansa,
ettei yksikään
joka Häneen uskoo,
hukkuisi,
vaan saisi iankaikkisen
elämän."

Joh.3:16




Niin helposti unohtuu ja hukkuu kaiken muun alle syy, 
miksi pääsiäistä oikeasti vietetään. Samoin kuin jouluna,
 Jeesus hukkuu lahjojen ja joulupukin alle, 
myös pääsiäisenä Jeesus ja ristin työ hukkuu kanojen, pupujen, suklaamunien ja pääsiäisnoitien jalkoihin.

Toivoisin itsekin muistavan paremmin ja pitävän 
mämmien ja kaiken muun keskellä 
sen kaikkein tärkeimmän mielessä;

Jeesus kuoli minunkin takia. 
Eikä vaan kuollut, 
vaan heräsi kuolleista ja 
elää tänäänkin! 
Ihan oikeasti! :)

Siihen uskoen ja luottaen toivotan 
tämän nukkuvan 
Pikku Pupusen myötä 

Iloista Pääsiäistä kaikille teille!!!
:)



-Reeta-

Kommentit

  1. Pupu sitte väsähti...ihana ;D
    Siunattua Pääsiäisen aikaa teille ♥

    VastaaPoista
  2. Siunausta Sinulle ja perheellesi Pääsiäisen viettoon! Satuinpa näkemään Sampan Järviseudun Sairaalassa, kun kävin äitiäni katsomassa!
    Raija

    VastaaPoista
  3. Toi on totta että sanomahan se on tärkein joulussa ja pääsiäisessä...helposti unohtuu. Mä oon semmoinen "hörhö" uskovainen uskon vähän omalla laillani mutta uskomatonta miten elämään tulee tarkoitusta ja sisältöä kun oivaltaa että tällä kaikella on suuri tarkoitus ja merkitys.
    Siunattua pääsiäistä teille kaikille (:

    VastaaPoista
  4. Olipas tullut paljon uutta matskua sitten viime visiitin. Ihana oli taas uppoutua lukemaan. Paljon parempaa ajanvietettä kuin Facebook. Ihania asioita oot saanu taas kuviin kaapattua <3 Oikein ihanaa pääsiäisen aikaa teille koko perheelle. Mäki oon kaivanu virkkuukoukun pölyttyneestä laatikosta. Isoäidin neliötä pukkaa ja pikkuneidille ajattelin jonku vaatteen koittaa niistä värkätä, saa nähä mikä tulee ;)

    VastaaPoista
  5. Saisiko kysyä ohjetta tuohon kiivikakkuun? :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-