perjantai 15. heinäkuuta 2011

Ruisleipäkokkeilu

Mun mielestä on ihan kivaa,
ku välillä on vähä "tympeämpiäki" ilmoja
ja saa vähä niinku luvan kans olla sisällä
ja tehä jotain mitä ei helteillä niinkää tulis tehtyä.




En tiiä mistä keksin,
mutta sain alkuviikosta päähäni kokeilla ruisleivän tekoa.

Siis ikinä en oo ruisleipää leiponu.
Ja tuumasta toimeen,
juuri muhimaan ja kattelemaan kuinka käy.




Ja siitä sitte pari päivää, ni tupa haisi mukavan happamalta ;)
siis hyvällä tavalla, ja paras ja voimakkain tuoksu tuli leipiä paistettaessa. 
Sai taas Senni nuuhkia uusia tuoksuja. :)
Vähän taikinaa jemmasin pilttipurkkiin seuraavaa kertaa varten, saa juuren siitä sitte muhimaan.
Nyt tein juuren muutamasta kaupan juureen tehdystä luomuruislimppuviipaleesta, vedestä ja ruisjauhoista.

Mutta kyllä tässä häntää on vähä nostettava,
leivät onnistu melkeen paremmin ku strömsössä!
;)

Mitä nyt vähän taikinan koostumus ois voinu olla aavistuksen paksumpaa ja ulkonäkö kauniimpaa jne, 
mutta tosi hyvää oli kuulemma ja itekkin tykkäsin. :)




Lämpimäisiä naapuriin


***

Tästä kokeilusta innostuneena aion hankkia itelleni kunnon taikinatiinun. Semmosen mihin mahtuu useamman litran taikina ja tietusti puinen, ja johon voi sitte perinteen mukaan aina jättää taikinaa reunoille seuraavaa kertaa varten. Jos joku tietää mistä semmosia vielä nykyään saa, otan vinkit mielelläni vastaan!

Yhden kyllä omistankin, vanhan, vanhoilla taikinanrippeillä olevan tiinun, mutta en taida sitä enää uskaltaa käyttää. Tiinun pohjassa on kaiverrettu vuosiluku 1896 ja varmasti ollu kovassa käytössä aikanaan, nuo vanhat lastatkin oli ihan kuivaneen taikinan peitossa, jotka löytyi taikinatiinun sisältä.
Maltoin juuri ja juuri pestä taikinan pois (tuntuu että tuhosin kansallisaarretta...!!!)  ja puhdistaa tiinun tarkistaakseni sen kunnon ja mahdollisen uusiokäytön mahollisuuden. Puhasta kyllä tuli eikä tiinu edes vuotanut, mutta muutama toukansyömä reikä paljastui seinämistä ja sisäpohjasta. Ehkäpä tämä tiinu saa jatkaa varmasti hyvin ansaittuja eläkepäiviään, nyt putipuhtaana ja arvoisellaan paikalla, 
leivinuunin päällä. :)








Ennenvanhaan kaikki tehtiin niin kauniiksi,
jopa kaiverrukset paikkaan josta niitä ei edes näy.





Empä taida olla ainut, joka on hurahtanut menneeseen aikaan.
;)

-Reeta-


1 kommentti:

  1. Tuota vanhaa tiinua parempaa ja kauniimpaa voi olla mahdoton enää tänä päivänä löytää, oisit ottanut sen vain käyttöön...

    Miks pesit vanhan juuren pois? Ennen taikina jätettiin tiinuun kuivumaan, sitä pois pesemättä, jolloin seuraavan kerran leivottaessa vain lisättin vettä, jauhoja ja hiven suolaa, odotettiin jotta juuri happanee, lisättiin jauhoja ja leivottiin leiviksi. Taas jätettiin taikinaa kuivumaan tiinuun seuraavan kerran juureksi. Kuivuessaan tiinuun juuri vahvistuu (pakastettu juuri ei ole yhtä hyvä) aikaa myöten vain paranee, tuo vanha juuri ois varmaana ollu aivan huippu, monien sukupolvien käytössä jalostunut!

    VastaaPoista