Siirry pääsisältöön

Peikkometsä


Jos kuuntelet oikein tarkkaan,
voit metsässä kulkiessasi kuulla
pienenpienen peikkotytön 
pienenpientä hihitystä.

Mutta muista olla varovainen askelissasi!



Peikkomaisin terkuin

:)

-Reeta-


Kommentit

  1. Ihanat peikkomaiset terkut!! Tosi hieno kuva kyllä... millä ohjelmalla sä kuvankäsitteljä teet?

    VastaaPoista
  2. Senniliinistä aivan ihana kuva!! Pitää aamulla näyttää serkuille :)

    VastaaPoista
  3. :)
    Aperturella teen perus väriensäädöt, mutta "leikkaa liimaa" käsittelyt ja sen semmoset Pixelmatorilla. Windowsille vastaavat ohjelmat on Lightroom ja Photoshop.
    Mulla on ollu kauan jo haaveissa teettää Sennistä semmosia tyyliin Anne Geddes-kuvia, ja nyt ku oon itekki innostunu leikkimään kuvankäsittelyllä ni on osittain haave toteutunukkin. Mutta että teettäiskö näistä sitte ihan tauluja ni ei taida ihan laatu riittää...! ;)

    VastaaPoista
  4. Blogissani on sinulle jotain...

    VastaaPoista
  5. Löytyipäs mukava ja lämminhenkinen blogi :) Jään seuraamaan :)

    VastaaPoista
  6. Ihana kuva ihanasta tytöstäsi :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään."



Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön.
Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme.

Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3

Syli ja koti on nyt niin tyhjät.

-Reeta-



Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa.
***

Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin.









En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan.
Oikea enkeli.









Nyt on pienin valkein siivin koristeltu
arkku suljettu.



En voi enää koskaan silittää noita
suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja.




-Reeta-


050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä.

Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta.


Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen.
Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan.



-Reeta-