Siirry pääsisältöön

Hauskaa Vappua!


Lupailin eilen perhosia ;)

Tässäpä meidän hentoinen kevätperho toivottelee kaikille 
hauskaa vappua ja ihanaa toukokuuta kokonaisuudessaan! Toivottavasti se olisi toooosi lämmin ja nähtäisiin paljon perhosia. :)






"Perhonen
kaunis, pieni, heikko
se lentää, räpyttelee
siipiveikko

Lentää, liitää, leijuu.
Välillä kukalla keinuu.
Värikäs pikku perhonen
on todella hentoinen."







Kasvomaalaus taitaa olla mun ja Sennin uusi harrastus! Äiti tykkää maalata ja Senni taitaa tykätä kun pehmoinen sivellin kutittelee poskea :) Ja tiedoksi vain, että nämä on ihan oikeita kasvovärejä ja lähtee tosi helposti pois pyyhkimällä. Tuo lähinnä Sennin mummuille tiedoksi, tiedän että ehditte jo värkätä ja kauhistella! ;)

Perinteiset simat ja munkit tietysti piti tehdä, vaikkakin laitoin siman käymään ihan liian myöhään, vasta perjantaiaamuna. Mutta nyt näyttää kuitenki siltä, että ne oiski sopivasti ehtiny, sikäli mikäli rusinoihin on luottaminen. ;) 
Melkeen kaikki on jo pinnalla. :)

Sima ennen pullottamista

Munkitki meinas epäonnistua, kun taikina ei noussu jostain syystä ollenkaan ku vasta paistonaikana "räjähdysmäisesti". Hyviä niistä silti tuli, ehkä näin päivän jälkeen taikina vähän tiivistyny, mutta niin se taitaa tiivistyä hyvin kohonnut taikinakin. Tuoreinahan ne on parhaimmillaan. Mutta ei takerruta nyt epäonnistumisiin, vaan juhlitaan kevään ja kesän tuloa! :)

Munkkeja illan hämyssä :)


Niin kuulukos se tämä päähine jotenki vappuun...!? :)
Hauskaa vappua!!

-Reeta-

Kommentit

  1. Heips,
    sinulla on kyllä silmää kaikelle kauniille ja olet käsistäsi taitava!Teillä on tosi kaunis koti,pakko oikein ihailla kaikkia yksityiskohtia joita kuvistasi löytyy. Terkkuja Vappuperhoselle:)
    Taivaan Isän siunausta ja pääsiäisen iloa ja valoa koko teidän perheelle:) !
    Terkuin Lotta

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) Vakavassa harkinnassa on ollu, josko joskus kuvailis vähän enemmänkin kotia ja tekis jonku sisustusaiheisen postauksen. Mutta katsotaan, vielä en oo uskaltanu...! ;)

    VastaaPoista
  3. Onhan suloinen perhonen!!!! =)

    VastaaPoista
  4. Voisin täysin kompata Lotan kommenttia! Ihana koti, ja huomaa että on silmää kauneudelle. Toivottavasti uskaltauduit tekemään sisustukseen liittyvän postauksen :) Jatkan vielä hetken omaa lukumatkaani blogissasi, toivottavasti et hermostu näistä monista kommenteista ku nyt tulee "kerralla" multa :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-