sunnuntai 4. elokuuta 2013

Pari sanaa.







Niin paljon olis ajatuksia ja sanottavaa,
mutta siltikään ei ole oikein mitään.

Tästä syystä täälläkin ollut kovin hiljaista.
Olen vaan koittanut nauttia kesästä.









Kesä on ollut hyvä, 
niinkin kai voisi sanoa.

Mutta nyt jo syksyttää.
Ostin jo vaaleanpunasia pallokrysanteemeja,
ja suunnittelen haudankin laittamista syksykuntoon.
Vielä se "syksyttäminen" tuntuu mukavalle,
iltojen pimeneminen, kynttilät, tunnelma...
Mutta oma ahdistuksensa siinäkin on
ja tuleva pimeys ja talvi pelottaa.


***


Muutama sananen niistä hiuksista,
joista tuli alkukesästä mainittua.





 Sennin kuolema aiheutti ison kriisin myös siinä,
kuka ja mikä tässä oikeen ollaan.
Se rooli, jossa vuosia on ollut, yhtäkkiä riisutaan pois,
olo on aika alaston.
Oma identiteetti ja paikka tässä elämässä hukkuu.

Jotain piristystä oli saatava ja uutta minää alettava etsimään
-vaihdoin hiustyyliä. 
;)




En tiedä löysinkö sen kummemmin itseäni 
tai ketään muutakaan sivupersoonaa,
mutta piristi se ainakin.
Tuli vähän rouvamaisempi olo.
Kun se psyykkinen ikäkin tuntuu paljon vanhemmalta
kuin fyysinen.
;)







 ***



Haudalle vielä kovin usein käy askeleet.
Mutta hautakiven saannin myötä
jotenkin se tarve on muuttumassa. 
Siellä ikäänkuin on nyt valmista ja kaikki on todellista
kun se nimikin siinä nyt on ja pysyy.
Ei tarvitse enää todistella itelleen mitään,
että onko tämä unta vai ei.


Nurmikkokin on alkanut kasvaa haudalla.
Alkaa näyttää kauniilta ja valmiilta.
Haava ikäänkuin umpeutuu
 kun se haudan kohta alkaa kadota näköpiiristä.

Elämä vaan kulkee eteenpäin.





Kaunis kiitos kivipostausta kommentoineille!
Ja kiitos kaikista kommententeista ja yhteydenotoista
joita edelleen saan runsaasti, mutta joihin en kykene vastaamaan.
Kaikki luen ja ne lämmittää kovin.




 Kiitos myös, kun pysytte hiljaiselosta huolimatta mukana
ja lisääkin lukijoita tulee koko ajan.
Palaan taas, kun saan ajatuksiani kirjotettavaan muotoon.
En tiedä meneekö siihen päivä vai kuukausi,
mutta palaan kuitenkin.




-Reeta-







29 kommenttia:

  1. Hienoa että kesä on mennyt hyvin :)

    VastaaPoista
  2. Kauniit on hiukset, mutta kauniit olivat pitkänäkin...:)
    Täällä me sinua odottamme.♥

    VastaaPoista
  3. Vau, ihanat hiukset, niin ennen kuin jälkeenkin :)
    Näinhän se blogimaailma aina kesäisin hiljenee, älä turhaan stressaile :)

    VastaaPoista
  4. Hyvältä näyttää :) minulle tuli mielikuva näitten lyhyitten myötä sinusta , silloin kun teidän elämä oli normaalia, ennenkuin tiesitte että kohtalo oli määrännyt toisin... eli oikeenkin mielestäni sopii tämän uuden opettelemiseen :) nauti kesästä ja auringosta!
    -ninnu

    VastaaPoista
  5. Valoisaa mieltä ja lämpöä syksyn odotukseen!

    VastaaPoista
  6. Tyylikäs kampaus. Mukavaa lukea, että olet saanut nauttia kesästä.

    Olen tämän varmaan tänne ennenkin kirjoittanut, mutta haluan vielä kerran sanoa: Tuskin tiedätkään, kuinka paljon tämä blogi on antanut minulle - ja uskon että myös monelle, monelle muulle. On hienoa, että jaksat kirjoittaa ja kuvata.

    VastaaPoista
  7. Olet kaunis niin sisältä kuin ulkoapäin.
    Askeleittesi tahtiin toivon lempeyttä ja voimaa.
    Olet kulkenut läpi isojen polkujen.
    Elokuun lämpimiin hetkiin valoisuutta ja hyvää oloa♥

    VastaaPoista
  8. Hei! Ihan saman tunteen olen kokenut mieheni ja lasteni isän poismenon jälkeen; kuka oikein olen ja mihin kuulun. Mieheni kuoli 48-vuotiaana syöpään kuukautta aiemmin kuin lapsenne. Eli vielä kovin haparoiden kuljen mutta eteenpäin kuitenkin. Jotenkin lohduttaa huomata kuinka samanlaisia ajatuksia suru saa aikaan. Hautakiven saaminen herätti minussa aivan samoja ajatuksia. Nyt sielläkin on valmista. Kaunista syksyä elämäänne. Sekin on elettävä ja jokainen päivä tulee ilta.

    VastaaPoista
  9. Kiva että kirjoitat tänne vaikkakin harvakseltaan, tämä on meille monille tärkeä blogi. Ja kiva että olet nauttinut kesästäkin ja uusi kampaus piristi. Minä vanhana kampaajana aattelen, että hiuksien pitää uusiutua ja ne ovat useimmilla meillä uusiutuva luonnonvara jonka voi välillä muuttaa täysin erilaiseksi, onko se sitten minuuden, persoonan vai minkä etsintää, ainakin vaihtelua :) Näin Sennistä unta, menin johonkin isoon tilaisuuteen ja katsoin että Sennikin on tuolla, lähdin kävelemään kohti, että kerrankin käyn juutelemassa, sitten kun pujottelin ihmisten välissä... Senni oli jo mennyt, en päässyt juttusille.. mutta niin kauniina, hymyilevänä ja vaaleanpunaisena hän siellä oli :) Mukavia päiviä teille, kesä kääntyköön pikkuhiljaa syksyisemmäksi.

    VastaaPoista
  10. Voi olipa mukava lukea kuulumisiasi, aina täällä tulee käytyä kurkkimassa oletko kirjoitellut ja kuvannut. Tämä blogisi on tosiaan antanut paljon myös meille aivan tuntemattomille. Kiitos kun olet jakanut Sennin tarinaa kanssamme.

    VastaaPoista
  11. Kiitos, kun kirjoitit kuulumisianne! Kauniit hiukset sinulla:)

    VastaaPoista
  12. Kiva kun kerroit kuulumisia pitkästäaikaa.Käyn täällä lähes päivittäin kurkkimassa ja olen lukenut blogisi moneen kertaa edestä taakse ja takaa eteen..aina se koskettaa yhtä paljon.Kiitos kun jaksat pitää vielä blogia.Voimia tulevaan syksyyn!

    VastaaPoista
  13. Kiva lukea kuulumisia. Toivotan mukavaa loppukesää ja toivottavasti vielä monta lämpöistä kesäpäivää olisi edessä ennen kuin se pimeys syksyn myötä saapuu.

    VastaaPoista
  14. Olen lukenut blogiasi pitkään, varmaankaan koskaan kommentoimatta. En jotenkin oo osannut sanoa mitään, mitä näihin voisikaan... Itkettää itseäkin. Nyt, kun on kyse tukkaluukin muutoksesta, niin vihdoin rohkaistun sanomaan jotain ääneen: vau, näyttää tosi hyvältä! Sennin elämä ja sinun kirjoittamasi tekstit (ja kokoamasi runot) ovat kovasti koskettaneet, vaikka oma elämäni onkin toistaiseksi sitä onnellista "italianmatkaa". Mutta tunsin kyllä lapsena Sennin näköisen tytön, jonka tarinakin oli samanlainen...

    VastaaPoista
  15. Kiitos postauksesta! Olipa mukava kuulla taas ajatuksiasi ja katsoa kesäisiä kuvia elämästäsi :)

    VastaaPoista
  16. Ihanan pirteät on nuo sun uudet hiukset! Pitäsköhän munki vihdoin rohkaistua kerta sääki.. ;)

    VastaaPoista
  17. Mukava kuulla sinusta täälläkin. Aina välillä kuitenkin näen seuraamastani toisesta blogista, missä olet mukana ollut, ja olen iloinen ystävistäsi ja siitä, että menet mukaan.

    TUo Sennin hautakivi on kyllä todella kaunis.

    Uusi tukkasi pukee sinua hyvin. Kiva, että näytit sen meille näissä kuvissa. Tinttaruksen toivotuksiin ja sanoihin tuolla edellä, yhdyn minäkin.

    Venla

    VastaaPoista
  18. Sennillä on hyvä olla enkelinä. Hän varmasti ihastelee äitinsä kauneutta ja on hyvin ylpeä sinusta. :)

    VastaaPoista
  19. Voi, hiuksesi ovat kauniit! Ja kesävarpaat kuvissa puhuttelevia.

    Ei täällä blogissasi koskaan ole hiljaista, vaikka päivitysten välinen aika olisi vaikka kuinka pitkä. Tämä puhuu ja puhuttelee koko ajan. Ja paljon! Palaat aina juuri silloin kun sinusta siltä tuntuu! Kyllä me täällä odotamme...

    Paljon voimia! Ja auringon pilkahduksia!

    VastaaPoista
  20. Olipa mukava kuulla sinusta pitkästä aikaa.
    Olen käynyt aina joskus kurkkimassa oletko postannut.
    Kesä on ollut kaunis, on hyvä, että olet siitä jaksanut nauttia.

    Sennin hautakivi on yhtä kaunis kuin oli Sennikin. Pieni enkelityttö <

    Lämpimin ajatuksin,
    Eija

    VastaaPoista
  21. Täytyy itsekin tulla tänne mainitsemaan, kuinka eilen luin blogisi alusta loppuun saakka. Monien tunnetilojen, hymyn, ja kyyneleiden kera. Todella koskettavaa ja mieltä herättävää. Olet osannut tuoda elämäänne näiden parin vuoden aikana esille todella positiivisella tavalla. Aivan kuin monet ovat kommentoineet, kaikesta niistä varmasti hankalistakin hetkistä huolimatta.

    Olet vahva nainen, ennen kaikkea Äiti! Varmasti pienet (mikseivät suuremmatkin) muutokset ovat hyvästä, koska ne auttavat jollain tapaa elämässä eteenpäin. Uudet hiuksesi ovat muuten aivan mahtavat! Kuten kaikki kuvat teidät kodistanne, pihastanne.. Kaikki kamerallasi taltioimat hetket.

    Tulen jatkossakin käymään täällä, mutta haluan toivottaa sinulle ja miehellesi oikein rentouttavaa loppukesää ja todella paljon voimia <3

    * pienen tytön Äiti

    VastaaPoista
  22. Luin aikoinaan lehdestä jutun teidän perheestä ja itkin. Niin surullista ja lohdutonta. Tänään tulin blogiisi ensimmäistä kertaa ja itkin taas, enemmän. Olen kovin, kovin pahoillani. Senni oli varmasti upea pieni ihminen. Syvä osanotto. Itse murehdin lähinnä omia mahamakkaroita, mikä tuntuu nyt täysin absurdilta. Kunpa sitä muistaisi arvostaa omaa arkeaan ja elämäänsä ennen, kuin on liian myöhäistä. Kovasti jaksamista koko perheellenne. Kirjoitat kauniisti ja otat myös upeita kuvia, kiitos niistä!

    VastaaPoista
  23. Löysin blogisi pari päivää sitten ja olen lukenut sen alusta loppuun. En yleensä kommentoi blogeja, vaikka niitä aika paljon luenkin. Mutta nyt on pakko sanoa, että ihailen sinua todella suuresti, ihmisenä ja varsinkin Äitinä. Täytyy olla todella vahva persoona, kun olet jaksanut Tästä kaikesta huolimatta niin älyttömän hyvin, olet mielestäni antanut lapsellesi niin hyvän elämän että siihen ei kovin moni pystyisi, en minä ainakaan. Vaikka Sennin elämä oli aivan liian lyhyt, teit siitä elämisen arvoista. Ja paljon enemmän. En nyt keksi muuta sanottavaa, muutakuin että Ihailen sinua, niin suuresti. Voimia koko perheellesi suunnattomasti. <3

    VastaaPoista
  24. Samoin löysin blogiisi vasta tänään, ja kyllä pysähdyin. Koskettavaa, kaunista, vaikuttavaa - mittaamaton äidinrakkaus ja isänrakkaus, ja pienen ihmisen osa. Teillä on tallessa taivaassa ihana tyttönen. Ja yhtä iso valtava ikävä, ihmisen kokoinen haava. Rauhaa, sellaista salattua rauhaa, toivon sydämeenne. Voimia teille edelleen, meitä suuremman rakkauden kannattelemina! Kiitos.

    T. Krisse http://www.tallessamaailma.blogspot.fi

    VastaaPoista
  25. Nätit uudet hiukset sinulla!! :)

    Itselleni kävi taannoin samoin, kun auto-onnettomuutemme sattui yli kymmenen vuotta sitten. Mulla oli vuosi kausia aina permanentti kiharat. Ja kolarin jälkeen kasvatin suorat hiukset ja pidemmät. Kiharoita ei ole enää ollut sen komin. En tiedä miksi niin, mut kai se oli jotenkin sen aikakauden päätös. Uuden erinlaisen elämän aloitus vaikeasti vammautuneen lapsen rinnalla.

    Kaunis on Sennin hautakivi, herkkä.

    Voimia edelleen...

    VastaaPoista
  26. Nyt vasta aloin mielenkiinnolla lukemaan blogiasi! Otan osaa ja paljon voimia teidän perheelle! <3 En ole ennen kuullutkaan kyseisestä sairaudesta mikä Sennillä oli, tätä on sinulta varmaan kysytty tai en tiedä onko, mutta uskallatteko tehdä enään lapsia? Vai tulisiko tämä sairaus varmuudella seuraavallekkin lapselle vai voiko se olla vain sattumaa??:/ tyhmänä kyselen...

    Ps. Todella kaunis koti teillä. :)

    VastaaPoista
  27. Pitkästä aikaa tulin katsomaan sinun blogiasi. Aina jotenkin liikutun tätä lukiessa. Ihanaa, että jaksat jakaa meille ajatuksiasi. Voimia ja kaikkea hyvää elämäänne! -H

    VastaaPoista