Siirry pääsisältöön

Long time no see!






Pitkästäaikaa! Ja pitkän matkan päässä sitä tovi oltiinkin. Täällä kirjottelee auringossa ja lämmössä kylpenyt, kovasti mieleltään virkistynyt kansalainen. Oltiimpa tuossa oikeen Thaimaassa asti, voisko sanoa jonkinsortin kuntoutusmatkalla. Ja voi miten teki hyvää, niin sielulle, ruumiille kuin parisuhteellekin! 








Kuudentoista päivän reissu kohdistui Thaimaan Krabiin, ihan huikeisiin maisemiin. Lämpötila pysytteli joka päivä 32-33asteessa, yölläkin oli noin 25astetta. (Kiitos tässäkohtaa ilmastoinnin keksijälle!!) Pelkästään jo sen kaiken väriloiston ja vehreyden ja valon näkeminen teki ihmeitä mielelle. Ja tietysti se, kun saa olla oikeasti hetken aikaa kaukana pois niistä omista ympyröistä. Pakostakin tulee muuta ajateltavaa. Ja se, kun saatiin olla tiiviisti ihan vaan kaksistaan. Tai no, valehtelin, oltiin me kaks tuntia erossa koko loman aikana. :)








Ruoka oli hyvää, joskin tunnustaudun jänishousuksi, enkä ihan kaikkea lähtenyt maistelemaan ja kokeilemaan. Yhden aamupäivän ripulointi ja oksentaminen pisti hiukan varovaiseksi. Ja kovin tulisen ruuan ystävä en ole, ihan vaan siitä yksinkertaisesta syystä että se polttaa ihan liikaa. Jokunen keitto jäi siitä syystä mieheni syötäväksi. Sille kun tulisuuskäsite on aivan eri kuin mulle. Mulle *huhpolttaaenpystysyömäänapuamitämäteenpaniikki* on sille *notäävähälämmittää*.



Katukeittiön ehdoton suosikkiherkku, banaani-suklaa-pannukakku, slurps!!





Hotelli oli ihana, palvelu niin ystävällistä ja iloista. Kuten Thaimaassa yleensäkin. Tuntui että meitä oikein hemmoteltiin. Joka päivä oli siivouksen jälkeen puhtaat pyyhkeet aseteltu hienoihin asetelmiin. Ja joka päivälle ihan oma kuvionsa. Eihän noita meinannu malttaa edes purkaa....!
















Vuokrattiin useampana päivänä skootteri ja huristeltiin sillä ristiin rastiin. Mies ajoi ja minä istuin tyytyväisenä tarakalla. Kuvittelin meidät teineiksi, joilla elämä vielä edessä eikä huolta huomisesta..;) Kyllä me ajeltiinki, voisin melkeen väittää, että kaikki pienet ja vähän isommatkin tiet ajettiin läpi. Monet tiet päättyi umpikujaan, mutta kulki mahtavien viidakkometsien ja kumipuuviljelmien läpi päättyen jonnekin upeaan paikkaan, esim keskellä metsää kohoavan karstikallion juurelle. Siellä me ihmeteltiin huikeita maisemia ja mieletöntä ääntä joka on samalla niin hiljaista ja rauhallista, mutta täynnä kaikenlaista siritystä ja sirkutusta. Löydettiin norsutila, ja idyllisessä viidakkomaisemassa oleva kissakalafarmi, sekä keskellä viidakkoa oleva puro, jossa sai uida. Nähtiin paljon paikallista asutusta ja elämää, kierrettiin paikallisten omilla markkinoilla ja seikkailtiin Krabi Townissa niin pääkaduilla, ostoskeskuksissa, yömarkkinoilla, kuin myös sivukujilla paikallista elämää tutkimassa. Löydettiin skootterilla ajellessa myös niin upeita rantoja, ihan autioitakin...aah, ja turkoosia kirkasta merta. Ja vehnäjauhomaista rantahiekkaa, johon oli varsin mukava upottaa nämä kylmässä kangistuneet varpajaiset. Yhdelle järjestetylle snorklausmatkalle lähdettiin, kierrettiin neljä eri saarta ja mun suosikki oli se, kun hypättiin veneestä mereen ja "etsittiin Nemoa". Ei löytyny häntä tälläkertaa, mutta monia muita kaloja kyllä, joita näkee vaan kirjoissa ja elokuvissa. On se upea maailma. Vieläkun uskaltaisi joskus toteuttaa lapsuuden haaveen...haaveilin aina sukeltamisesta trooppisilla vesillä...:) 










Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös tämäkin unelma. Ihania muistoja ja kokemuksia taskut pullollaan, sairaalloinen kalpeus naamalla vaihtunut hieman terveemmän näköiseen väriin(edes hetkeksi!) ja pääkoppa täyttyny mukavilla ajatuksilla. Eikä ollenkaa oo huono asia se, mitä tämä loma teki meille miehenä ja vaimona. Kyllä me vaan viihytäänki toistemme seurassa. Eipä sekään oo itsestäänselvyys kaiken koetun jälkeen. Tämä tuli niin tarpeeseen ja niin oikeaan aikaan. Ei liian aikaisin, eikä joskus myöhemmin, vaan just täydelliseen kohtaan. Kaikin puolin. Toivottavasti tällä eväsrepulla mennään vielä kauas. Enkä tarkoita uutta matkaa;) vaan mielellisesti. Vaikka nälkä kyllä kasvaa syödessä ja uutta matkaa täytynee alkaa jo kerryttää säästöpossuun... On se semmonen paratiisi. Tulee vaan mieleen, että mitä se oikeasti on siellä Taivaassa, kun täälläkin on jo noin mahtavia paikkoja...taitaa Sennillä olla aika hyvät oltavat...! :)









Tämmösiä kuulumisia. :)



-Reeta-



Kommentit

  1. Onpa kivoja kuulumisia. Se vaan tekee niin hyvää päästä näkemään uusia paikkoja ja kokemaan uusia juttuja. Puhumattakaan lämmöstä ja auringosta talven keskellä. Aivan mahtavaa lukea, että loma teki hyvää myös parisuhteellenne. Olette meille muille pareille ihanana esimerkkinä. Teillä on ollut siunattu loma!

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia ja kuulostaa ihan mahtavalta reissulta! Voimia paljon sinne ja ihanaa, että saitte viettää aikaa vain toistenne seurassa :)

    VastaaPoista
  3. Ihanan kuuloinen matka :)

    VastaaPoista
  4. Ihanaa että olette päässeet rentoutumaan rankan ajan jälkeen :') Kaikkea hyvää :)

    VastaaPoista
  5. Voi Reeta, ihana lukea kuulumisianne ja katsoa matkakuvianne. Ei voi edes kadehtia, voi vain olla iloinen, että parisuhteenne voi hyvin ja olette saanut nauttia matkasta ja toisistanne :D Kaikkea hyvää teille <3
    Terveisin pitkäaikainen blogin seuraaja Porista

    VastaaPoista
  6. Thaimaa on ihana maa, ollaan kerran siellä oltu. Sanoisin, että kyllä sen luonto varmaan aika lähellä Paratiisia on :)
    Hyvä, että olette saaneet käydä rentoutumassa kunnolla. Kyllä tuollainen matka antaa eväitä pitkälle arkeen :)
    T. Eija

    VastaaPoista
  7. Ihanaa! Heti alkukuvaan oli tullut väriä. Eikö ole mukavaa kun surun jälkeen elämään palaa värit. Saako kysyä henkilökohtaisia, onko Sennin sairaus sellainen, että jos uskaltaisitte lisää lapsia ajatella, niin riski olisi suuri? En muista, oletko tästä kirjoittanut. Enkä tarkoita nyt korvikkeeksi, vaan toivon tuojaksi, ikään kuin lääkkeeksi, niin kuin meille yksi kätilö sanoi kuolleen lapsen jälkeen syntyneestä.

    Voimia ja iloa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä asia kiinnostaisi minuakin. Olisi kiva kuulla Reetan vastaus :)

      Poista
  8. Oi että miten ihanaa, että pääsitte lomailemaan. Varmasti teki hyvää!
    Ihania kuvia, matkakuume nousi!

    VastaaPoista
  9. Kauniita värejä! Ihania tunnelmia! Itselläkin sielu aivan lepää, kun noita katsoo...
    Hyvä kuulla, että parisuhteelle teki loma hyvää. Ja että teillä kahdella on hyvä olla yhdessä.
    Siunausta teidän päiviin! Ja paljon ilon hetkiä!

    VastaaPoista
  10. Hih :) hymyilyttää, ajattelin taannoin, että miksetteköhän lähde matkalle lomailemaan jonnekin uusiin ympyröihin, nytkun eka vuosikin kääntyi... aattelin, että se olis teille varmasti parisuhteeseen ja etäisyyden ottoon kotiajatuksista hyvä juttu :) Kiva kun olette lomailleet. Kiitos ihanista kuvista ja tunnelmista!

    VastaaPoista
  11. Ihanaa lukea jälleen kuulumisianne. Ja erityisen ihanaa, että kuulumiset tuntuivat olevan täynnä lämpöä, väriä ja toivoa. Lisää noita edellämainittuja toivoen teidän kevääseen. Terveisin jo yli vuoden blogiasi seurannut .

    VastaaPoista
  12. Hei tästä ei tullu edes kateelliseksi. Hienoa, että teillä on toinen toisenne ja että kaiken kokemanne jälkeen tienne jatkuu yhdessä. Tosiaankin, millaistahan taivaassa mahtaa, jos tuolla oli tuollainen paratiisi.

    VastaaPoista
  13. Upeita kuvia ja kivoja matkakuulumisia! Mulla on vielä Aasian maat näkemättä ja kokematta. Nämä kuvat taas lisäsivät matkakuumetta sinne suuntaan... :)

    VastaaPoista
  14. Mielettömän hienoja kuvia, ihanaa lukea kuulumisianne! Rentoutunut tunnelma välittyi kuvista ja tekstistä tänne saakka :) Kiitos kun jaoit matkanne kanssamme täällä!

    -Sanna

    VastaaPoista
  15. Värit ovat palanneet elämäänne, hienoa! Olisikohan nyt oikea hetki päästää irti tästä blogista ja aloitella jotain uutta...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uutta voi aivan hyvin aloitella, mutta ei silloinkaan tarvitse unohtaa vanhaa. Oli ihana lukea lomakuulumisia ja katsella mahtavia kuvia. Toivon että jatkat blogia, koska eihän se mitään muuta, vaikka et tänne enää kirjoittaisi. Aika omituinen kommentti. Jos ei halua lukea niin ei varmaankaan ole pakko...

      Aurinkoisia päiviä täällä Suomessakin; kyllä ne kohta alkavat!

      Poista
    2. Ihme kommentti! :( Niin monet ovat vaiheitanne tämän blogin kautta seuranneet ja haluavat tehdä niin edelleenkin! Kiitos tästä blogista ja siitä, että jaat tämän kaiken kanssamme! Aurinkoa päiviinne!

      Poista
    3. Joo ihan älytön kommentti. Mä uskon että Reeta sai rentouttavasta lomasta lisää puhtia.

      Poista
  16. Mukavia kuulumisia ja varmaan voimauttavia hetkiä kahdestaan. Ja nuo maisemat, todellakin varmaan Taivaan veroisia!! Täällä suomessakin nyt jo kovasti kevättä kohti mennään, päivät pitenevät ja toivottavasti aurinko hellii pitkin kevättä. :)

    VastaaPoista
  17. Jos joku on ansainnut lomamatkan niin juurikin te :-)

    VastaaPoista
  18. Ihana lukea tällaista ja katsoa näitä upeita kuvia.

    Venla

    VastaaPoista
  19. Voi Reeta, olen niin iloinen puolestanne! Tämä oli muuten ensimmäinen blogipäivityksesi Sennin kuoleman jälkeen jonka jälkeen en itkenyt. Tiiviisti olen seurannut matkaanne jo useamman vuoden ajan ja kulunut vuosi on itsellenikin ollut kasvun paikka Sennin kuoleman myötä. Kunnioitus elämää kohtaan ja nöyryys kuoleman edessä ovat saaneet aivan uuden merkityksen elämässäni. Kiitos Reeta kun ja'at tämän kaiken meidän kanssamme! Terveisin Hanna

    VastaaPoista
  20. Ihana postaus Reeta! :) Tykkään Tykkään!!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-