Siirry pääsisältöön

Ensimmäinen ilman.






Ensimmäinen pääsiäinen ilman Senniä.













Ei muuta sanottavaa.



-Reeta-







Kommentit

  1. Voi... Varmasti haikea pääsiäinen. ♥

    VastaaPoista
  2. *halaus*

    Jaksakaa tämä vuosi kaikkine vuodenaikoineen, merkkipäivineen ja juhlapyhineen. Surkaa yhdessä rauhassa. Ihana kuva Sennistä tuossa <3 Hänen henkensä elää teissä.

    -Laura

    VastaaPoista
  3. Maailman ihanin pupujussukka teillä... Lämmin halaus!
    M

    VastaaPoista
  4. Lämmin voimahalaus!

    VastaaPoista
  5. Itku tuli.
    Miten suuri ikävän tuska teillä onkaan kun minunkin, sivullisen, sydän on musertua. Kaikki nuo ihanat askartelut ovat kuin kaksiteräinen miekka.. missään nimessä niistä ei voi luopua ja lohtuakin tuovat mutta taitavat ne haluamattaankin olla kuin suola haavoille..
    Ei tätä elämää voi ymmärtää. Edelleen toivon voimia teille.
    terv. Marika

    VastaaPoista
  6. Ei ole sanoja...
    Lämmin halaus.

    VastaaPoista
  7. Voimia rakkaalle ystävälle ♡. Tämä vuosi on varmasti raskain.

    VastaaPoista
  8. Kyllä oli monta kertaa minunkin mielessä pääsiäisen aikaan, että siellä on haikea ikävä ja eka juhlapyhä ilman Senniä. Ikävä raastaa ja se lapsi on tehnyt aina teillä juhla-ajoista erityisiä, olet niin ihanasti ottanut Sennin mukaan asuineen ja perinteineen!
    Lämpimiä ajatuksia ja paljon voimia, enkeli on seurannut pääsiäistänne ja ollut vahvasti "hengessä mukana".

    VastaaPoista
  9. Rukoilen Taivaan Isältä voimia teille surun matkalle, muuta en osaa. Hiljaiseksi vetää...

    VastaaPoista
  10. Halaus! Voimia! Pääsiäisen ylösnousemuksen toivoa!

    VastaaPoista
  11. Voimia jokaiseen hetkeen ja tuleviin päiviin <3 blogiasi tiiviisti lukenut ja myötäelänyt surussanne.. Haikeaa ja liikuttavaa.
    <3
    Tarja, Vaasa

    VastaaPoista
  12. Olet ollut myös minun mielessä paljon. Paljon jaksamista teille! <3

    VastaaPoista
  13. Voimia ja kevään odotusta!päivä kerrallaan.

    VastaaPoista
  14. Niin paljon on mielessä, niin vähän pystyy pukemaan sanoiksi. Lohtua ja voimia Teille!

    VastaaPoista
  15. Ajattelin minäkin täällä pääsiäisenä, että varmasti on teille ihan kamalia nämä pyhät, ilman lastanne.
    Lämmin ajatus sinne teille.

    Venla

    VastaaPoista
  16. Voimia, ei sitä osaa muuta sanoa. <3

    VastaaPoista
  17. Lämmin halaus <3

    VastaaPoista
  18. Tulee Reeta teille mieleen Raamatusta sana:
    Room. 12:12 Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.

    Ja kanssalukijoille sekä ystäville tällainen sana:
    Room. 12:15 Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.

    - teija teijuska

    VastaaPoista
  19. Aloin nyt vasta lukea tätä ihanaa blogiasi, ja kun luin näitä viimesempiä postauksia niin vedet tuli silmiin<3 oman lapsen menettäminen on varmasti maailman kamalin/surullisin asia maanpäällä..

    VastaaPoista
  20. Niin epäreilulta elämä tuntuu, kun katsoo hymykasvoista pikku-Senniä. Voimia tähänkin viikonloppuun teille vanhemmille!

    VastaaPoista
  21. Hei!

    Olen lukenut blogiasia todella usein, samoja asioita uudestaan ja uudestaan.
    En tiedä voitko itse edes tietää kuinka paljon voimia minullekin blogisi on antanut.
    Tiedän että blogissa on omalla tavallaan vain murto osa niistä kaikista tunteista ja kysymyksistä, mitä Sennin sairaus on sinussa herättänyt.
    Oma poikani on nyt 1v 4kk, hänellä on sairaus joka on halvaannuttanut hänen koko toisen puolen kehoa jo nyt kaksi kertaa ja pelkän käden useita kertoja, enkä tiedä kuinka monta kertaa tuleva vielä tuo. Henkinenkin taantuma on pelkona jokaisessa päivässä.
    Blogisi sai minut heräämään siihen kuinka mahtavaa on nähdä kun tämä pieni mies taas opettelee hymyssä suin istumaan ja kaikki muutkin taitonsa alusta alkaen.
    Kuinka rankkaa halvaukset onkaan, mutta kuinka paljon sitä arvostaakin että hänellä on niistä mahdollisuus toipua.
    Kiitos kun opetit minua näkemään tämän sairauden hyvät puolet, jos näin voikaan sanoa =)

    Voimia ja kevät aurinko sinulle!!!

    VastaaPoista
  22. Hei,

    Olen lukenut blogiasi jo jonkin aikaa ja elänyt mukana Sennin elämän viimeiset kuukaudet. Se on koskettanut minua valtavasti enkä juuri koskaan ole selvinnyt kyynelittä sen ääreltä. Oma lapseni on erityistarpeinen ja diagnoosin selvittelyvaiheessa INCL oli yksi epäilyksistä ja oma suurin pelkoni. Meille kävi toisin, saimme "vain" kehitysvammadiagnoosin ja muistan olla siitä joka päivä kiitollinen. Tuot merkittävällä tavalla ihmisten tietoon erityislasten elämää ja myös sen hyviä, kauniita puolia, kun usein vain ne huonot ja synkät asiat pyörivät mielissä. Olette saaneet nauttia ihanasta tyttärestä ja koko blogistasi välittyy valtava häntä kohtaan tuntemanne rakkaus.

    Haluan toivottaa valtavasti voimia teille molemmille tämän kappaleen myötä. Ehkä se onkin sinulle jo tuttu? http://www.youtube.com/watch?v=oj6GXVTAOiU

    Kaikkea hyvää!

    Tiina

    VastaaPoista
  23. Ihana pieni pupu-Senni. Tunsin aivan kouraisun lukiessani postausta, Ensimmäinen ilman. Ensimmäinen kalenterivuosi muistuttaa sydäntä särkevästi menneestä, samalla tuoden ehkä myös ristiriitaisesti myös voimaa sydämeen, kun kaikki on vielä niin lähellä ja iholla? Ihan kuin vasta eilen. Paljon voimia ensimmäisen vuoden ensimmäisiin ilman! Edellisen postauksen tiemuistot Sennin kanssa toivat hymyn huulille, Senni on ollut todella onnellinen äidin kanssa tällä tiellä ja äiti Sennin kanssa. Ihania äidin ja tyttären muistoja <3 -Johanna-

    VastaaPoista
  24. Pitkästä aikaa vierailulla blogissasi. Ja tälläinen surullinen asia olikin vastassa.... lueskelin aikaanne taakse päin ja itkin.... Vetää sanattomaksi ja omat pelot myös nousee pintaan. Marika nyttenkin toipuilee flunssasta... Olette käyneet läpi sen mitä itsekin eniten elämässä pelkään ja joka on ollut ovelle kolkuttelemassa jo useamman kerran Marikan sairauksien myötä.
    Toivon teille lohtua ja voimia. Ja voin yhtyä edellisten kirjoituksiin,että Senni on saanut parhaimmat vanhemmat. Ja sinut, äidin joka on rakastanut ja antanut kaiken lapselleen, että hän on kokenut varmasti olevansa ainutlaatuinen ja rakastettu. Lämmin halaus ja olette rukouksissamme <3

    Marika tyttösen äiti, Kirsi

    VastaaPoista
  25. Hei Reeta! Muistin tänään kävelylenkillä, etten ole käynyt pitkään aikaan blogiasi katsomassa ja mietin, mitähän teille mahtaa kuulua. Suru silmissä ja rinnassa luin Sennin poismenosta. Otan osaa teidän suureen suruunne. Voimia! -Heli

    VastaaPoista
  26. http://maxlucado.com/read/blog/graveside-grief/
    Blogissa rukous lapsen haudalla.

    Voimia jokaiseen päivään! <3

    VastaaPoista
  27. Voimia! Löysin kauniin ja koskettavan blogisi tänään ja heti kahlasin lähes kaiken läpi yhdellä istumalla herkistyen elämän haurauden äärellä. Joka päivästä rakkaiden ympäröimänä saa olla kiitollinen. Kiitos, että olet jakanut tarinaanne.

    VastaaPoista
  28. Voimia teille. Olen moneen kertaan lukenut blokisi kun nään ihan meidän perheen siinä. Meidän tytär sai diagnoosin 4.3 Mitokonrio sairaus ja tyyppi Leig'n. Lisätuotteena hän sairastui epilepsiaan joka todettiin marraskuussa. Nyt mennään päivä kerrallaan ja elinkaaren ennustetta ei osata sanoa, mutta ilmeisemmin ei saavuta kouluikää. Hän on nyt 1v 8kk. Tiedän kuinka rankkaa teillä on ollut ja on. Olen kiitollinen, että löysin blokisi se auttaa tiettyihin valmisteluihin vaikka mihinkään ei voi niin surullista tapahtumaa ennen valmistautua, mutta jotenkin vaan olen saanut voimaa. Jaksamista teille ja aurinkoista kevättä.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Voimia teille! Jos haluat, voit kirjoittaa kuulumisia sähköpostiini, vertaistuki on aina hyvästä. <3

      Poista
    2. Heippa.

      Olen joskus sulle muistaakseni kirjoittanutkin. Kirjoittelen tästä kun päästään kotiin taas ollaan tyksis osasto seurannassa, mutta otan kyllä yhteyttä kuullaan ja suuri kiitos ja myös jaksamista teille <3<3

      Poista
  29. Jotenkin aavistelen, että nyt sinulla on tosi vaikeaa. Paljon voimia sinne teille molemmille vanhemmille!

    VastaaPoista
  30. Kiitos kaikille <3 <3 <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-