Siirry pääsisältöön

Maailman parhaat



Isänpäivän kunniaksi
pari "isä&tytär"-kuvaa.
Taitaa olla loppukesällä otettuja.

En vaan käsitä tuota yhteyttä
mikä on Sennin ja iskän välillä.
Kuvat kertokoon.
:)











Maailman parhaat.
Molemmat.
:)


***

Senni on ollut torstaista asti hoidossa,
tulee tänään illalla kotiin.
Pitäkää peukkuja että vointi olisi hyvä,
nimittäin eilen oli kuume noussut ja ripuloinutkin...
...jospa olis vaan epilepsiaa...




-Reeta-


Kommentit

  1. Kyllä Senni ainakin isänsä tuntee:)) Aivan liikuttavan kauniita kuvia.

    VastaaPoista
  2. Ihanat kuvat♥
    Toivotaan, että Senni ei sairastu pahemmin!

    VastaaPoista
  3. Ihania ja niin herkkiä kuvia!!!

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia! Katse oli täysin isässä <3 Ja sydämestäni toivoin, että ei olisi kipeyttä, joka vie Sennin vointia huonompaan :(

    VastaaPoista
  5. Ihania kuvia! Varsinkin ensimmäinen oli sellainen: Mun Isi ♥

    VastaaPoista
  6. Ihania♥ Voi, paranemista Sennille♥

    VastaaPoista
  7. Kauniita kuvia, etenkin ensimmäinen, Sanoja ei tarvita.
    Paranemisia Sennille ja teille voimia <3

    VastaaPoista
  8. Sun blogi on niin kauniisti kirjoitettu ja kuinka siitä välittyy suuri rakkaus Senniä kohtaan. Luin koko blogin yhdellä kertaa läpi.. Paljon voimia ja halauksia teille ja nyt jäänkin seuraamaan teidän matkaa<3

    VastaaPoista
  9. Ihania kuvia! Paljon enkeleitä Sennille ja voimia teille kaikille. <3

    VastaaPoista
  10. Voi miten Senni nauttii sylissä olemisesta! Ihanaa olla isin sykyssä ja tietenkin myös äidin. Maailman paras paikka!

    VastaaPoista
  11. IHANA tuo eka kuva,siitä sais hienon taulun <3 <3 <3 Toivottavasti tyttö pysyy terveenä,peukut on pystyssä!

    -Maria-

    VastaaPoista
  12. Voi että! Eka kuva.. isin tyttö todella. Ja viimeisestä kuvasta tuli heti fiilis, että Senni ajattelee "tässä on hyvä olla, mä luotan suhun isi". Aivan ihania otoksia.
    Toivottavasti Senni on ok. Mahdollisimman paljon vaan kaikkea hyvää toivois päiviinne.
    Löydettyäni blogisi muutama viikko takaperin oon käyny säännöllisesti kurkkimassa, taidan olla vakkarilukija jo :). Aina ilahdun uudesta päivityksestä. Kiitos edelleen!
    terv. Marika

    VastaaPoista
  13. Tulin tänne tyttäreni ohjaamana. Ihanat kuvat ja tunnelma. Toivon teille iloa ja valoa, voimia ja onnen hetkiä. Jokainen lapsi on suuri seikkailu.

    VastaaPoista
  14. Hei,

    Olen yksi monista jotka ensilukemalta jäivät koukkuun elämanmakuiseen blogiisi. Olet erityisen rohkea nainen ja äiti ja sinulla on ihana lapsi ja ilmeisesti symppis mies:) Onko Senni parantunut ripuli/kuumetaudistaan jo?

    terv äiti Satakunnasta

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-