Olispa jo syksy.
Ku löysin tämmöse vanhanaikasen hatun.
Ei se oikeesti vanha oo,
eikä varsinkaa mistää muotiliikkeestä.
Mutta ihan sama.
:)
Joku vaan rakastaa hattuja.
Ja se olen minä,
-Reeta-
:)
"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-
Sinulle sopii hatut, kuten monelle muulle, minulle ei, harmi...suloista viikonloppa ja Sennille terkut!
VastaaPoistaIhana!
VastaaPoistaMakee hattu!
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaLöysin tänne blogiisi tänään ja kyyneleitä pidätellen olen lueskellut teidän elämästänne. INCL-tauti on minulle tullut tutuksi työni kautta, monia ihania INCL-lapsia olen saanut olla hoitamassa. Sinulla on hieno ja tärkeä blogi ja suloinen, ihana tytär <3 Halusin vaan tulla toivottamaan koko teidän perheelle Taivaan Iskän siunausta ja voimia!
Salla
Eiks vaa ookki! ;) Kiitos :)
VastaaPoista