Siirry pääsisältöön

Hieno elämä



Tunteiden vuoristorataa
ylös alas ja ympäri.

Onnea toisten onnesta,
iloa toisten ilosta,
surua toisten surusta.

***

Lähetän lämpöisen halauksen ja osanottomme
 poisnukkuneen incl-pojan perheelle.
"...kovan taistelun jälkeen
luovutti kauniisti hienon elämänsä."
Näin kauniisti ja koskettavasti 
isä kertoi lapsensa lähtöhetkestä.


 Kumpa ei tarvitsisi tuota hetkeä kokea.
Ikinä.
Eikä kenenkään.


Huokaus.


-Reeta-


Kommentit

  1. Nyt en osaa muuta kuin hiljaa rukoilla -niin surullista. Mutta nyt on taas yksi enkeli lisää taivaassa meitä odottamassa♥ Voimia teille, koska tämä asia on niin lähellä teidän sydäntä Eletään jokainen päivä "hienosti", elämä on oikeasti lahjaa, ei itsestäänselvyys.

    VastaaPoista
  2. Sanattomaksi vetää. Voimia heille, myös teille! Taivaan Isä kietokoon perheenne lämpimään syleilyyn.
    M-L

    VastaaPoista
  3. Ei ole sanoja tuohon suruun. Ihanasti isä kirjoitti lapsensa elämästä..

    Löysin blogisi vasta ja jäin siltä istumalta koukkuun. Ihailen valtavasti sinua äitinä ja ihmisenä! Monella - myös minulla - on paljon opittavaa sinulta. Jotakin opin varmasti heti ensi istumalta blogisi äärellä. Palaan tänne varmasti yhä uudelleen.

    Toivon kaikkea hyvää perheellesi ja voimia jokaiseen hetkeen. Muistan teitä rukouksessani.

    Rakkaus on suuri voima. Senni on varmasti onnellinen lapsi. Ja niin kaunis ja ainutlaatuinen!

    VastaaPoista
  4. Olen löytänyt blogisi nyt tänä keväänä, ja aina palaan tänne uudelleen lukemaan Sennin kuulumisia. Olen sairaanhoitaja, ja työskentelen lastenneurologian parissa. Sitä kautta incl tuli minulle tutuksi. Etsin tietoa netistä, ja löysin teidät. Mukavaa viikonloppua ja Vappua teille! :)

    VastaaPoista
  5. Minäkin muutamia kertoja blogia kurkkimassa käyneenä toivotan teille paljon aurinkoisia päiviä ihanan tyttärenne kanssa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-