Siirry pääsisältöön

Jalkakylvyssä











Rentouttavaa sunnuntaita!


-Reeta-



Kommentit

  1. voi ihana teidän pieni prinsessa! =) näyttää tosi rentouttavalle! Siunausta ja Taivaan isän huolenpitoa koko teidän ihanalle perheelle!!

    VastaaPoista
  2. Jalkakylvyt ovat ihania.. itsekkin pitäisi muistaa hemmotella itseä ja omaa tytärtä hiukan useammin. Kylvystä saa kyllä mahtavia aistikokemuksia Sennille + ihanaa tyttöjen hömpötystä! Olen aika tuore lukijasi. Kun löysin blogin kahlasin sen yhdessä illassa (yössä) kokonaisuudessaan läpi.. itkien ja nauraen. Olet ihana äiti, paljon olette miehenne kanssa kokeneet niin lyhyessä ajassa. Minusta on ilo nähdä kuinka paljon jaksatte Sennin kanssa puuhailla.. tärkeintä ovat nämä elämän perusasiat, välillä hömpötellään, laiskotellaan, puuhaillaan ja koetaan, mutta ennen kaikkea rakastetaan <3 Kaikkea hyvää teidän perheellenne toivottelen täältä Oulun suunnalta! Miten Sennillä tällä hetkellä menee? Onko incl pysynyt tasapainossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mukava kun jätit kommentin! :) Oulu onkin tuttu paikka, ollaan sielläkin ehditty vuosi asustella kymmenisen vuotta sitten. Tällähetkellä Sennillä on kuumetta, mutta lienee taas vain kuumepiikki, joita tulee ja menee... Incl sinänsä on aikahyvin tähän saakka ollut tasapainossa, pieniä lääkelisäyksiä tasaisin väliajoin joutuu tekemään. mutta eteenpäinhän tauti koko ajan menee, ja voinnissa on enemmän ja enemmän hankaluuksia. Limaisuus lisääntyy koko ajan, ja myös itkukausia tuntemattomasta syystä on alkanut tulemaan. Mutta kuitenkin pääosin aika tasaisesti mennään! :) Tervetuloa seuraamaan meitä! :)

      Poista
  3. Aivan varmasti Senni nauttii jalkakylvystä...:)

    VastaaPoista
  4. Oi, ihanaa, että jaksatte tälläistä järjestää Sennille! Tekisipä itsekin mieli päästä jalkakylpyyn, oikein poreilevaan...
    Iloa arkeen ja tulevaan viikkoon!

    VastaaPoista
  5. Oi mikä idea!! Mistä keksitte kakkia näin ihanaa Sennille? Ootte kyl tosi idearikkaita ja rakkaita vanhempia!

    -Elina

    VastaaPoista
  6. :) Kiitos Irmastiina, KirsiMaritta ja Elina! Tämä idea taisi tulla iskältä :) Ja samaan aikaan oli minun vanhemmat miettineet samaa, kun äiti olisi lahjoittanut oman jalkakylpylaitteensa Sennille, mutta oltiin ehditty jo oma hankkia. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään."



Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön.
Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme.

Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3

Syli ja koti on nyt niin tyhjät.

-Reeta-



Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa.
***

Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin.









En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan.
Oikea enkeli.









Nyt on pienin valkein siivin koristeltu
arkku suljettu.



En voi enää koskaan silittää noita
suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja.




-Reeta-


050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä.

Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta.


Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen.
Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan.



-Reeta-