Siirry pääsisältöön

"Äiti, opeta mua kävelemään"


Sillon tällön kuulen läheisteni nähneen 
Sennistä unta.
Eikä mitä tahansa unta,
vaan niissä Senni on aina ollut terve.
Tai tervehtymässä.


Itse näen tosi harvoin unta Sennistä. 
Ja nekin on yleensä unia, 
joissa Senni on semmoinen kuin nytkin,
tai sitten ne liittyy Sennin kuolemaan.
Pelkoa tulevasta,
luulisin.


Muistan, 
kun ystäväni kertoi nähneensä unen
 niihin aikoihin kun Senni sairastui.
Unessa Senni opetteli uudestaan syömään,
hieman hapuillen,
ja sitten oli yhtäkkia sanonut että 
"kuumaa".

Suloista.

Mieheni veli näki unessa 
meidän kävelevän Sennin kanssa
tuolla viereisellä pellolla.
Olikohan Senni jopa juossut.
:)

Äitini kertoi nähneensä vastikään hyvin todentuntuisen unen,
jossa Senni pötkötteli sängyllä
samaisessa asennossa kuin edellisessä postauksessa,
pylly pystyssä.
:)
Ja sitten oli sanonut:

"Äiti, opeta mua kävelemään."

Voi kumpa voisinkin.



Ja näitä on monia muitakin.

Kauniita palasia tulevasta,
kun kaikki sairaus on poissa.






"Ja hiljaiset enkelit
silmiltä salassa
sinut suojaansa sulkee"
(M.Kuustonen)


Kauniita unia!
:)

-Reeta-


Kommentit

  1. ihana tyttö ja kauniita unia <3 Taivaan isin siunausta elämäänne.

    VastaaPoista
  2. Uskoen ja luottaen... että sitten kerran.... <3

    VastaaPoista
  3. Minun kummipoikani on vaikeasti kehitysvammainen, lähes yhtä hoidettava kuin Sennikin ja minäkin näen aika ajoin noita unia. Monesti olen nähnyt unta, jossa hän puhuu, kävelee tai ottaa jotenkin kontaktia.
    Voimia ja siunausta <3

    VastaaPoista
  4. kaunis postaus <3

    VastaaPoista
  5. Kaunis postaus, ihana Senni <3
    Taivaan Isän siunausta ja varjelusta koko perheelle.
    En tiedä oletko kuullut biisin, mutta jotenkin tuli tästä postauksesta laulu mieleen Johanna Kurkela-Hän ei kävele koskaan..
    Mun mielestä niin kaunis kappale ja koskettavat sanat.
    Jeesus kanssanne <3

    VastaaPoista
  6. Hei!

    Löysin blogisi Niittylän lapset blogin kautta...
    Liikutuksen kyyneleet kohosivat silmiini tekstiäsi lukiessani.

    Ihana Senni...enkelten lapsi.♥

    VastaaPoista
  7. Minäkin ekaa kertaa löysin tänne.
    Sanat ei meinaa riittää kertomaan mitä tunteita blogisi minulle toi...
    Niin koskettavaa. Kaikkea hyvää sinulle, Sannille ja koko perheellesi. Sanni on ihan supersöpö ja miten ihanaa että löydät elämästä kaiken hyvän ja kauniin. Olet kyllä loistava esikuva muille, miten elämä pitää ottaa! <3

    VastaaPoista
  8. Hei!

    niittylän blogin kautta hupsahdin blogiisi, samalla muutamiin muihin "uusiin" esim. varpusia blogiin.
    Luettuani blogiasi en saata olla kirjoittamatta.
    Että elämä on moninaista.
    Vaikka kysymys miksi ei koskaan häviä, ei Taivaan Isä tee vahinkoja missään asiassa. Ei hän anna kelle tahansa tällaistakaan elämää.
    Ja että teillä on pala kauneinta taivasta, kuinka kirjoitit blogiisi. ( ja kuinka itsekin olen kokenut omista lapsistani)
    niin on turvallinen mieli siitä, että tätä lasta ei maailma pysty viettelemään ja hänellä on turvallinen olla ( vaikka hän ei saavuta maallisia taitoja ja elämää), ja hänellä on edessäpäin iankaikkisesti hyvää.
    Tekee hyvää varmasti pitää tällaista "päiväkirjaa", muistoja kaksinkertaistaa kirjoittaessa.
    siksi osaksi minäkin pidän blogia.
    En voi edes reunasta tietää mitä elämä on noin. Onneksi on vertaistukea, onneksi on myös pienesti lomaa ja antaa aikaa omille tekemisille.
    Lämpimästi terveisiä.
    ps. onko mahdollista saada viitata blogiisi blogissani?

    VastaaPoista
  9. Kiitos kiitos kiitos. Teille jokaiselle. Kauniita ja kannustavia sanoja, tulivat todella tarpeeseen.

    Jutta; olen kuullut myös tuon kappaleen, on kaunis ja hienot sanat!

    Päivi; saat toki viitata blogistani. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään."



Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön.
Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme.

Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3

Syli ja koti on nyt niin tyhjät.

-Reeta-



Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa.
***

Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin.









En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan.
Oikea enkeli.









Nyt on pienin valkein siivin koristeltu
arkku suljettu.



En voi enää koskaan silittää noita
suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja.




-Reeta-


050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä.

Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta.


Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen.
Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan.



-Reeta-