Siirry pääsisältöön

Syksyllä 2006 ja tunnustus



Senni touhuissaan syksyllä 2006.
Iloinen pikku vesseli
:)




















Ihania muistoja :)


***




Kiitos Mirvalle Päärynäpuun alle 
tunnustuksista!! :)

Tartun niistä toiseen, 
sillä toiseen olen jokunen aika sitten vastannutkin. 

Tunnustuksen saajan pitää siis kiittää tunnustuksen antajaa, 
antaa tunnustus 8 blogille ja ilmoittaa asiasta näille sekä kertoa 8 asiaa itsestään.


Tässä näitä tulee:
1. Ainoa oikea tapa syödä pullapitkoa, on levittää pullasiivun päälle kunnon kerros oikeaa voita. Nam!! ;)

2. Vaikka oven kuulee napsahtavan lukkoon, täytyy vielä kahvasta kokeilemalla tarkistaa että onhan ovi varmasti lukossa,

3. samoin kuten että onko puhelin, kukkaro ja avaimet laukussa, vaikka tiedät ne sinne laittaneesi.

4. Haaveilen  pitkistä kiharista hiuksista. Semmosista ihan pikkusista kiharoista. Niinku Titanic-elokuvan Rosella, tai Red Riding Hood- elokuvan "äitillä". Tai Shakiralla. :) 

5. Otanki varmaan taas (4.kerta!) permanentin jossain vaiheessa, kunhan taas uskallan, mutta ei mun hiuksista ihan tommosia Shakiran hiuksia saa ;D

6. Tuo Red Riding Hood -elokuva oli muuten tosi hyvä! Tykkään yleensäkki elokuvista, joissa on selvästi joku satumaailma, kuten Taru sormusten herrasta- elokuvassa. Riippuu tietysti elokuvasta, miten uppoaa. Ja näyttelijöistä. ;)

7. Syön ihan liikaa suklaata nykyään. Se vaan on ihan liian helppo lääke itsensä palkitsemiseen tai itsensä lohduttamiseen!

8. Ja sitte jos makeanhimo yllättää, eikä kaapeissa oo jemmassakaan mitään hyväskää, nopeasti tehty unelmatortuntäyte sopii vallan mainiosti paikkaamaan pakottavaa makeanhimoa. 
Ei sillä että mää mitää tommosta tekisin......! ;D

Siinäpä muutama asia.
:)

Sennin tunnustus kuuluu seuraavasti:
1. Olen hullun ihana
2. ja hirveen sulonen
3. ja kauhean rakas
4. ja mielettömän kaunis
5. ja älyttömän tärkeä
6. ja tajuttoman söpö
7. ja aavistuksen höpsö
8. ja niin valtavasti noita kaikkia!
:)

***

Mutta nyt mä olen tylsä 
(yksi tunnustus lisää!)
 ja jaan tunnustuksen eteenpäin vain yhteen 
ihanaan uuteen blogiin,
ole hyvä
:)

Hää o muute miun siskoo :)
joka tekee ihania kirpparilöytöjä ja kaunistaa kotia kaikella vanhalla,
ja vähän uudellakin.
Käykää kurkistamassa!
:)

-Reeta-

Kommentit

  1. Nämä olivat kyllä hauskimmat tunnustukset aikoihin, ja etenkin nuo Sennin koskettivat syvälle sydämeen kuviensa kera..

    VastaaPoista
  2. Niin ja nuo molemmat bloginpitäjät, Milla ja Reeta, on mun rakkaita ja ihanaakin ihanampia pikkusiskoja! <3

    VastaaPoista
  3. Voi kiitos tunnustuksesta! :)
    Palaan blogissa siihen heti kun on sopiva hetki.
    Ja Sennistä ihanat kuvat! :)

    -Milla-

    VastaaPoista
  4. Hihii, kiitos kiitos!! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-