Tästä kaikesta.

Hiljaisuus täällä, on johtunut tästä: Oli ilo vanheta ihanassa naisseurassa. Kiitos. Teitte päivästä juhlan. :) -Aikuinen nainen- ;)

Terveppä terve! :) Aika vierii taas vauhdilla kun arki ja työt pyörähti liikkeelle. Joo ja täällä on ollut aika sairasta porukkaa kaikki. Viime viikonloppuna Sennillä nousi kuume ja kova nuha ja rohinat päälle. Eipä onneksi niin pahaksi mennyt, etteikö kotona oltais pärjätty tähän asti. Limaa on edelleen runsaasti ja se voi aina kääntää tilanteen  yllättäen huonommaksi. Kun sitä ei Senni sieltä itse saa köhittyä pois. Mutta hyvältä kuitenkin jo näyttää. Noh, allekirjoittanut täällä itsekin köhii ja niistää nenää, mutta kuumetta ei ole. Miehellä sama homma. Onneksi kissat on lomailemassa äitini ja isäni kanssa mökillä, eipähän tartu niihin. ;) No mutta, tässä kuva, josta olis voinut sensuroida äireen tykkänään pois, mutta tilanne oli mitä ihanin iltahetki, Senni riippumassa nosturissa  ja siitä laskeutui äitin sykkyyn. Ymmärtänette asian laadun. :) Ja muutenkin mulla on jo paljon parempi mieli. :) Hyvän mielen

Kiitos kaikille viime postaukseen kommentoineille. Tuntuu jo että tästäkin taas selvitään. Kiitos teille jotka meitä muistatte. *** Nyt kun aiheeseen koulu ollaan päästy, tässä vähän positiivisempia kuvia  Sennin  ihan ensimmäisestä "oppitunnista" pikku koululaisena. :) Sennin koulu toteutetaan siten, että kotona käy kerran viikossa "leikkitäti",  joka on kuntoutusohjaaja. Silloin stimuloidaan kaikkia aisteja ja kehon tuntemusta  leikkien, laulaen, hieroen, maistellen, haistellen, kuunnellen jne. Senni nauttii. :) Eipä saa moni oppilas näin ihanaa ja yksilöllistä opetusta. Ja mikä parasta, omassa kotona ja vieläpä ilman kotiläksyjä! ;) Tässä koulussa saa nukahtaa nallet kainalossa kesken oppitunnin. :) Kyllä tää tästä. Senni on ihana.  Reipas koululainen. (vaikka nukahtaakin tunnilla...!) <3 -Reeta-

Tiesin, että tämä aika ottaisi koville. Mutta että näin koville. En ole kokenut tämmöistä tunnemylläkkää ja surua varmaan sitten Sennin diagnoosin. Kaikki johtuu siitä, että tänään olisi alkanut Sennin koulutaival. No juu,  alkaahan se nytkin, mutta tavalla, jota ei odotettu. Tähän aikaan liittyy niin paljon tunteita etten osaa edes pukea niitä sanoiksi. Ja ajatuksia synkistää entisestään postista tulevat  "onnittelut uudesta koululaisesta". Mutta tämänkin yli on mentävä. Ja onneksi sain taas itse aloittaa mielekästä työtä, tosin juuri ekaluokkalaisten parissa. Väkisinkin hiipii välillä mieleen ajatus "Täällä Senninkin piti olla..." Eikä tätä synkkyyttä helpota yhtään se, että tiistaina nukkui pois kaunis, 9vuotias enkelityttö. Perhettä muistaen ja suruun osaa ottaen. <3 -Reeta-

Mun "kohta" on näköjään kolme päivää ;) Mutta tässä näitä pikku tuliaisia Porvoosta. Pieniä kylttejä vessaan ja pesuhuoneeseen. :)  Vessapaperikin sai oman kylttinsä. ;)  Ja rouva löysi alennuksesta itelleen "iiikihanapakkosaada"-laukun, ja alemman kuvan syötävänihanapaita putiikista, josta oisin voinut ostaa koko vaatevalikoiman!  Paita oli vieläpä puoleen hintaan, niin ei tarvinu kauaa harkita. :) Tämmösiä löytöjä. :) -Reeta- 

Kotona jälleen! :) Ja reissu oli mitä parhain; maisemat mahtavia, sää upea, seura hyvää. :) Putiikkeja vanhassa kaupungissa oli jos jonkinlaisia, mutta ehdoton ykkönen makuelämysten suhteen oli tämä Pieni Suklaatehdas. Aivan mahtavan makuisia suklaakonvehteja! Slurps! :) Suklaat sai itse valita ja myyjä laittoi ne sitten pieneen  paperipussiin. Nuo valkosuklaiset oli minun makuuni, ihan mielettömän hyviä! Harmi vaan kun ei helteen takia voinut ostaa niitä kotiin tuliaisiksi. *** Hotellin maisemissakaan ei valittamista ollut. :)  Ihana loma!! Jotain pientä mukavaa kotiinkin löytyi, niistä kohtapuoliin! :) -Reeta- Ps. Sennikin jo kotona, ja hyvässä voinnissa! :)