Ensinnäkin, Kiitos. Olette jaksaneet pysyä mukana pitkään vallinneesta epäsäännöllisestä päivitystahdista huolimatta. Kiitos kaikista kommenteista ja sähköposteista. Niin lohduttavia ja kannustavia sanoja. Kiitos. *** Tänään on aatonaatto. Sennin nimipäiväkin. Mielessä lista tekemättömistä asioista. -paista kinkku -käy vielä kaupassa -muista viedä joulupostit läheisille -osta vielä puuttuvat lahjat -paketoi lahjat -soita tärkeä puhelu -päivitä blogi jne. Mielessä myös kaiken touhun keskellä suuri ikävä ja kaipaus. Suurempi kuin vielä kertaakaan tänä vuonna. Ei oikein ole ollut joulufiilistä. Sitä tunnetta, mikä lämpimästi läikähtää rinnassa ja kutkuttelee vatsanpohjassa. Yleensä jo aikaisin marraskuussa. Olisin niin mielelläni karhujen tavoin voinut nukahtaa talviuneen. Herätä vasta auringonvaloon, kärpästen pörräykseen, linnunlauluun. Ikävä on ihan suunnaton. Ja fyysinen tunne tyhjästä sylistä o
Elämästä INCL-lapsen kanssa - ja sen jälkeen.