Siirry pääsisältöön

Nostalgiaa ja päiväunia

Tänään oli pitkästä aikaa Sennillä tosi hyvä päivä! Tänään se hyvä päivä tarkoitti sitä, että Senni oli tosi rauhallinen ja levollinen ja nukkui piiiitkät päikkärit omassa säkkituolissaan keskellä tuvan lattiaa kaiken touhun keskellä. Ja äitikin sai tehtyä omia juttuja kaikessa rauhassa. :) 



Nuo omat jutut oli tälläkertaa aika nostalgisia, nimittäin oon alkanu laittamaan omia koulu- ja luokkakuviani ja muita koulumuistoja talteen sillai hauskasti kansioon. Skräppäykseksikin sitä puuhaa kuulee nimitettävän kylillä ;) Ja noita muistoja ettiessä oon löytäny vanhoja päiväkirjoja ja kirjeitä ja vaikka mitä hauskoja juttuja ja muistoja! Niitä läpikäydessä oon saanu kyllä monet hymyt huulille ja itsekseen ääneen naureskelua! ;D 






Tänään kävin läpi kaikki lapsuuden  kirjeenvaihtokavereilta saadut kirjeet ja niputin kaikki omiin nippuihin lähettäjän mukaan. Ei niitä malta poiskaan heittää, ihania muistoja!! :) 








Tuota valokuvakansiota sain taas vähän eteenpäin, yllättävän hidasta puuhaa, kun yrittää muistella ja ettiä just tiettyyn vuoteen liittyviä muistoja ja sitten asetella ne jotenki kivasti. Mutta rentouttavaa puuhaa, etten paremmin sanois! Paitsi että keittiön pöytä on täynnä mun askartelujuttuja kun ei niitä viiti joka välissä poiskaan kerätä...



Eskarijuttuja

Runoja ja muita ajatuksia, 10vuotiaana



 Vanhoja ala-asteen ainekirjotusvihkojakin löytyi, yllättävän hyviä kertomuksia sitä on tullu kirjotettua! "Seikkailu pyramidissa" ja "Kolkon takametsän hautausmaa" oli kyllä huvittavia tarinoita. :) Jälkimmäinen mukamas kauhutarina ;D Yllättäviä ja jännittäviä juonenkäänteitä ja aika kuvainnollista tekstiä, eipä taitais nykyään enää onnistua. Olispa hauska omistaa lapsen mielikuvitus vielä aikuisenakin!! :)


Mutta kaikkein parhaimmat naurut sain tuosta kuvassa päällimmäisenä olevasta "spurtista", päiväkirja yläasteelta! Ai että, oon niin elävästi päässy niihin hetkiin jotka jo olin unohtanu. Ja mäkun luulin että mä oisin ollu sillon jo kovinki aikuinen...! ;)


 Ihania muistoja kaikki. Mutta ihanaa olla "jo aikuinen". :)


-Reeta-

Kommentit

  1. Aatella, sulla eskari muistoja tallella!! Vaude! =D

    Reeta tää sun blogi on ihana! =)


    T.Elina S

    VastaaPoista
  2. Mahtavaa..mun ala-ja yläaste koulumuistot taitaa olla siellä verstaan polttouunin tuhkajämissä ;D
    T.Mineriitti

    VastaaPoista
  3. Sain Päiviltä sun blogin osoitteen, et taida mua kuitenkaan tuntea, siinä Päivin naapurissa asustetaan. Meidän esikoispoika on Sennin ikäinen. Kyynel silmissä kattelin Sennin vauvakuvia ja sairauden etenemiskuvia. Päivin Niinan myötä tiedän vähän, mitä läpikäytte. Toivon teille aurinkoisia kevätpäiviä. =)
    Katriina

    VastaaPoista
  4. Ootko varma, ettei tuo oo mun spurtti... ;)

    VastaaPoista
  5. Kääk. Mahtavaa. Mistä sä revit aikaa ja energiaa tähän kaikkeen?? Aina kun teillä käy niin hetkeksi on itekki inota täynnä kaikesta kauniista ja ihanasta.

    VastaaPoista
  6. Välillä sitä itekkin ihmettelen mitä kaikkea sitä on tullu säästettyä!! ;D

    Ja mitä tuohon aikaan ja energiaan tulee, niin musta kun on aina tuntunu siltä että kaikki muut vaan tekee ja saa aikaseks aina kaikkee ihanaa ja mä en ikinä mitään! :) Mutta toisaalta ku jotaki tykkää tehä intohimoisesti, ni kyllä siihen jostaki aikaa revitään ja sitä energiaa saa nimenomaan just siitä tekemisestä kun saa jotai aikaan! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-