Tuntupas mukavalta kun meitä on täällä jo kaivattu!
Tiedän, että on ollut pitkä tauko, mutta kertakaikkiaan en ole ehtinyt keskittyä päivitykseen.
Ja jos oisin ehtinyt, en rehellisesti ole jaksanut edes vaivautua kirjautumaan blogiini.
Monenlaista vaihetta taas ollaan eletty tässä reilussa viikossa.
Senni on tervehtynyt taudistaan jo oikein hyvin
ja pienin hymyin jaksaa osoittaa meille tyytyväisyyttään
kun joku höpöttää vieressä.
Ja jos ei höpötä,
niin pitkin huokauksin huikkii meitä uudestaan lähelleen.
Ja sitten taas hymyilyttää.
:)
Ja kun jutut loppuu,
lastenlaulut ja joululaulut kelpaa myös.
Tai siis mitkä tahansa laulut.
Ja itse laulettuna.
Ja ainavaan uudestaan ja uudestaan.
(kysykää multa jos jonkun laulun sanat on hukassa!)
Kunhan joku pitää jotain ääntä että Senni tietää
että joku on lähellä.
:)
**
Mutta jännitystä ja pelkoakin on jouduttu jälleen kohtaamaan meidän perhekunnassa.
Muistutusta siitä elämän hauraudesta ja lähdön hetken arvaamattomuudesta.
Mutta onneksi kaikki jäi pelkäksi säikähdykseksi
ja tilanne näyttää jo paremmalta.
**
Mutta tosiaan,
kiitos teidän ihanista kommenteista,
ja tunnustuksistakin!!
Perehdyn niihin molempiin piakkoin!!
Hengissä täällä ollaan
ja kaikki ihan hyvin.
Mieltä lämmittää,
kun te välitätte!
:)
-Reeta-
Oli pakko liittyä lukijaksi.. Tämä on todella koskettava ja kaunis blogi. <3 Voimia teidän arkipäiviin ja enkeleitä Sennille <3
VastaaPoista