Siirry pääsisältöön

Iltatunnelmia



Kiitos myötäelämisestä Teille kaikille.

***



Senni kotiutui viime keskiviikkona sairaalasta,
ja nyt alkaa olla neiti jo ihan kunnossa.
Hymyjä antanut monia pieniä eilen ja tänään.
:)




Mutta se ikävä asia on todettava, 
että aina tämmöisen rajun infektion aikana
Sennin perussairaus eli INCL harppaa askeleen eteenpäin,
eikä Senni infektiosta tervehdyttyään palaa enää siihen samaan 
lähtöasemaan, joka oli ennen infektiota.
Jotain tärkeää tuhoutuu aivoissa sairastelun aikana
ja ne vähäisetkin kyvyt katoaa pikkuhiljaa joita enää on jäljellä.
Ja tilalle tulee jotain ikävää hoitoa vaativaa 
limaisuutta,
jäykkyyttä,
kipuja,
epileptisiä oireita
...


***




Mutta onneksi on tämän pimeyden keskellä mahdollisuus
sytytellä kynttilöitä ja lyhtyjä ja jouluvaloja.
Ihmeellisen piristävä vaikutus niillä tuntuu olevan.
Ja kauniitakin kaikessa tunnelmallisuudessaan.
Jospa sitä luntakin saataisiin  
valaisemaan tätä pimeää maata.




Mutta ihanaa että Senni on nyt täällä,
"omassa kotona"
niinku me se asia usein ilmaistaan.
:)





Tunnelmallisia iltoja teidän koteihin 
ja sydämiin!


-Reeta-



Kommentit

  1. Ihanaa, että Senni on päässyt kotiin!
    Teillä on niin jouluista ja kaunista, kuten aina!!!
    Kunhan tervehdyn, tulen teitä moikkaamaan!!!

    VastaaPoista
  2. Kotona on selvästi hyvä olla <3

    VastaaPoista
  3. Lämmin halaus pienelle potilaalle ja äidille (:

    VastaaPoista
  4. Koti on MAAILMAN PARAS PAIKKA!

    Marianne

    VastaaPoista
  5. Halauksia ja lämpimiä ajatuksia. Olette mielessä ja kovasti on ikäväkin.
    -Anita-

    VastaaPoista
  6. Suloinen tuo viimeinen kuva.

    Tää (http://sekunnitjatunnit.blogspot.com/)jakais nyt sille tunnustuksen ihanan blogin johdosta.

    Oot ehkä näihin kysymyksiin jo vastannutkin, mutta olkoon tämän tunnustuksen jakaminen enemmänkin symbolinen ele :-)
    Hanna

    VastaaPoista
  7. Hei! Mitä teille kuuluu tätä nykyä? Ei ole pitkään aikaan tullut postausta, toivottavasti mitään pahaa ei ole tapahtunut!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-