Siirry pääsisältöön

Terveisiä 70-luvulta!

Viime postauksessa vilahti Sennin päällä oranssi-keltainen kukkapeitto -
Kirpparilöytö ja aidosti vanha! 
Ihana!!
:)




Juuri passeli Sennille,
milloin Sennin alla milloin päällä.
Nostoliinanaksi tuon lähinnä ajattelin ostohetkellä, 
eli siis yleensä aina Sennin alla. ;)
Eli Senniä siirrettäessä ja nostettaessa nostetaan myös peitto mukana, 
jolloin ote on jämäkämpi.

Ja tietenkin minun silmiä hivelee aina tuo vanhan kauneus. :)

Ja ettei äiti olisi jäänyt paitsi saman vuosikymmenten ihanuuksista,
löytyi myöskin kirpparilta ihana vanha mekko/tunika, pirtsakan iloisella värityksellä!! 
Aivan ihana!!







Tätä fiilistelen kyllä ihan kamalasti, päälläkin ehtinyt olla jo useita kertoja! 
Kuvassa vielä ihan ruttuinen, 
pesun jäljiltä ;)





Terveisiä vaan 70-luvulta, tai jostain sieltä suunnalta!!
;)

-Reeta-

Kommentit

  1. Olit kyllä niin kaunis ja pirteä näky kirppiksellä :) ihania löytöjä, ens to taas!

    VastaaPoista
  2. Mun äidilllä on ollut tuollainen mekko! Melkovarmasti aivan samanlainen... Nostalgiaa todellakin! Ja Sennin peitto tuo mieleen oman lapsuuden ;)

    VastaaPoista
  3. Päädyin tänne Varpusia blogin kautta sattumalta, ja kyllä kyyneleet silmin olen juttuja lukenut.. tosi koskettavaa luettavaa. Kaikesta päätellen sinulla on aivan mahtava asenne ja arvostan suuresti sitä kuinka jaksat olla noin positiivinen ja iloinen, hoitaa ja rakastaa prinsessaanne, vaikka taipaleenne on varmasti ollut todella vaikea. Omat ongelmat elämässä saa uutta perspektiiviä kun miettii mitä esim. sinä olet joutunut käymään läpi. Ja sanon tämän todella sydämestäni, ja tajuan, että Senni on todella onnekas saadessaan teidänlaiset vanhemmat.
    Mukavaa loppukesää ja Taivaan Isän läsnäoloa ja voimia arkeenne sekä iloa päiviinne.

    -Laura-

    VastaaPoista
  4. ♥ upeita löytöjä!
    Ei meidän lähikirppiksillä ole tuommoisia aarteita:)
    Tuo mekko/tunika on sävyissään just ihana tähän hetkeen...kuin tuo vehnäpellon kultainen meri tuossa ikkunan takana♥

    Iloa luoksenne!

    VastaaPoista
  5. Kaikkea samaa voin todeta ja toivottaa kuin anonyymi kirjoittaja tuossa edellä, kyyneleet silmissäni lueskelin hyvin kaunista blogiasi!

    VastaaPoista
  6. No oletpa tosiaan tehnyt löytöjä! Ihanat värit ja kuviot molemmissa! Muistan hyvin tuon peiton lapsuudestani.

    VastaaPoista
  7. Tämä sinun blogi koukuttaa kyllä täysin, niin suurella sydämellä kirjoitettua tekstiä. Ja mukava nähdä vilauksia kodistanne. Lisää tätä... :)

    VastaaPoista
  8. Voi miten mukavia kommentteja! :) Ja ihan uusiltakin vierailijoilta, kiitosta vaan kaikille! :)
    Nii ja ne kirpparit on tosiaan yllätyksellisiä paikkoja, ikinä ei tiedä mitä löytyy!! ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-