Siirry pääsisältöön

Mielen virkistystä!

Viikonlopun maisemia, 
olkaapa hyvät! :)





On tuo luonto vaan niin ihanaa ja mieltä virkistävää, 
ja kun vielä ihan omasta pitäjästäkin löytyy tämmösiä maisemia, niin mikäs sen mukavampaa!


Tämä retki toteutettiin siskot/serkut- kokoonpanolla "tyttöjenillan" merkeissä. Senni oli intervallihoidossa ja iskäkin omilla menoillaan, akat sai siis kälättää ja köppäillä ihan rauhassa. ;)  Kaikille tervetullutta omaa aikaa. 



Ja illan ohjelmaan kuului tietysti perinteisesti myös joku teema, joka tälläkertaa oli "Mallorca". Ja asut tottakai asianmukaiseen tyyliin, huumorilla höystettynä!
:D



Joku paikallinen kulkukissa löytäny hyvän nukkumapaikan rannalta! Nautiskelee lämmöstä ihan selvästi ;)

Oli kyllä hauska ilta, 
kiitos tytöt!! 
Mä olisin pulassa ilman teidän huumoria! :D




"Mallorcalla virkistäytynyt"
-Reeta-
;)


Kommentit

  1. Ihanat maisemat :) Olen itsekin oppinut, että aivan mainiosti voi leikkiä turistia kotikonnuillaan, löytyy kaikkea kivaa.

    VastaaPoista
  2. Heh. Teillä on varmasti ollut kivaa!

    VastaaPoista
  3. Oli kyllä virkistävää kertakaikkiaan! :)

    VastaaPoista
  4. Voi ei.... näyttää kyllä olleen tosi let`s go meininki:) Ihanaa että joillakin on teema-juhlia. Mä rrrakastan(isin) niitä järkätä myös, mutta osallistijilla ei aina ole sama asenne:)

    VastaaPoista
  5. Voi aivan ihania kuvia ja varsinkin tuo mallorca teema! Kyllä luonto voi olla kaunista.
    -Marianne-

    VastaaPoista
  6. Kiitosta (tardesta) vaan viikonlopun äkkilähdöstä Mallorcalle! ;) Tosiaan oli tarpeeseen tuo oma "loma" Ja meininki oli tosiaankin ihan letskou ja kaikki kohteessa... :) Niin ja asuvalinnat oli kohillaan. Et sitte niitä kuvia laittannunnaninna ;D

    Terveisin isoosiskoo

    VastaaPoista
  7. Jep, meillä tosiaan oli hyvin Let's go meininki :D
    Ja mitä tulee tuohon asenteeseen, niin alunperin järjestettiin samantyyppisiä teemajuttuja myös miehet mukana, mutta "jostain syystä" ollaan katottu paremmaksi ja hauskemmaksi viettää ihan vaan tyttöjen kesken...;D Mutta toisaalta voihan niitä teemajuttuja järjestää ilman pukujakin, panostaa vaan rekvisiittaan ja tarjoiluun ja muuhun asiaankuuluvaan. Mutta piste iin päälle on kyllä ne asut! =D
    Seuraava teema on myös jo tiedossa, kun yksi meistä täyttää syksyllä pyöreitä ja lupasi järkätä jotain sheikki- teemaan liittyvää! Saas nähä mitä on tulossa ;)

    En kyllä tiiä mistä tää hulluus tulee....sukuvika!!?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-