Tästä kaikesta.

Kolmannenkin incl-lapsosen sai  Taivas ottaa vastaan muutaman viikon sisällä. Väkisinkin sitä vetää hiljaiseksi. Vaikka menetys ei ole henkilökohtainen, sitä jotenkin elää ja käy läpi  sen tilanteen omalle kohdalle. Lämmin osanotto tällekin perheelle. *** Jospa näiden suru-uutisten väliin vähän jotain muutakin. Ilahduin viikko sitte postilaatikkoon ilmestyneestä yllätyksestä! Se oli kaunis vaaleanpunanen pikku pussukka, Sennille osoitettu! Ja sisältä paljastui  niin kauniit ja pehmoiset villasukat -lämmöllä ja ajatuksella neulotut! Kiitos vielä Kivitasku !! Ja pussukan valmistuksesta  kuulemma kunnia kuuluu Mirvalle . Ihana pikku kassi, siellä kulkee mukavasti Sennin pikku tykötarpeet mukana! :) Kannatti laittaa postaus  Sennin paljaista varpaista, kun hetikohta oli tämmöinen  lämmin yllätys postilaatikossa! ;) Sennille! Sata tähteä tuikkii silmissään kissankelloje...

Tunteiden vuoristorataa ylös alas ja ympäri. Onnea toisten onnesta, iloa toisten ilosta, surua toisten surusta. *** Lähetän lämpöisen halauksen ja osanottomme  poisnukkuneen incl-pojan perheelle. "...kovan taistelun jälkeen luovutti kauniisti hienon elämänsä . " Näin kauniisti ja koskettavasti  isä kertoi lapsensa lähtöhetkestä.  Kumpa ei tarvitsisi tuota hetkeä kokea. Ikinä. Eikä kenenkään. Huokaus. -Reeta-

Hyvää viikonloppua!! :) Toivottaapi: -Reeta- Ps. Tervetuloa uusille lukijoille!! :)

Aurinko armas kippuravarvas. :)    Näitä pikku varpajaisia rakastan ihan valtavasti. Ne tuntuu ja näyttää mun mielestä ihan  vastasyntyneen pikkuruisilta ja puhtailta varpailta. Kokoa vaan pikkusen enemmän. :) Näiden varpaiden  ja tämän hymyn myötä Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! :) -Reeta-

Sairasloma jatkuu, ja pakottaa lepäämään. Siksi olenkin ajan kanssa, ja lääkärin määräämänä(!!) ehtinyt surffailla pitkin nettiä kaikissa ihanissa, keskenään hyvin erilaisissa blogeissa. Oon ihastellu teidän (ja muiden) pääsiäisen koristeluja, haukkonut henkeä upeiden miniatyyrimaailmojen lumoissa, eksynyt toinen toistaan ihanimmille askartelu- ja korusivuille, Surffannut muotiblogeissa, haaveillu uusista kevät/kesävaatteista, kuvitellut eläväni 50-luvulla, jolloin naiset pukeutui niin ihanan naisellisesti  niin ihaniin mekkoihin! Ja niin edelleen. :) Mutta pääsiäisen laitto jäi kyllä tänä vuonna mun osalta minimiin. Pajunkissatkin jäi pusikkoon, enkä mittää oo leiponu. Yhen munan jaksoin just ja just päällystää sillä seurauksella, että makasin loppuillan pedissä. Ja munakaan ei edes tullut valmiiksi. Pikkusen porkkanan oon jo aikasemmin huovuttanu, ja ihmettelen kyllä vähäsen mitä se tekee tuolla pesässä. Pupun pesä?! ...

Viikko oli monellakin tavalla  mollivoittoinen. Sairastelu vei totaalisesti voimat, ja edelleenkään en ole vielä ihan voimissani. Suru-uutiset koskettaa aina, ja saavat muistamaan totuuden meidänkin tulevaisuudesta. "Oliks miul äsken joku ajatus päässä?" Virkkukoukkusen ajatus sopii mulle niinku nenä päähän! ;) Viikonlopun maisemanvaihdos, hyvä seura ja ajatusten tuuletus teki kyllä hyvää. Korunkin sain väsättyä  ja kynnet pantiin kuntoon ystävän toimesta! :) Pitkä roikale isin sykyssä. :) Niin, ja se jännittävä juttu mitä sanoin tapahtuvan täällä , ilmestyi perjantaina. ;) Hyvä sanoma -lehdessä juttu meistä. Jännittävää.  Tämmöstä. Hyvää alkavaa pääsiäisviikkoa! Se on jo huhtikuu!! :) -Reeta- Ps. Huomenna tulee 5vuotta Sennin diagnoosista. Ei ajateltu juhlia.