Tästä kaikesta.

Niinhän siinä sitten kävi,  että Senni kotiutui hoidosta jo torstaina, sunnuntain sijaan. Syynä korkea kuume. Terveyskeskuksessa käytiin tarkistamassa tulehdusarvot ja happiarvot, molemmat oli ihan hyvät ja Sennille normaalit. Mutta ei sitten enää viety Senniä takaisin hoitoon kumminkaan. Seurailtiin tilannetta kotona. Ja hyvähän tilanne nyt onkin, kuume laski nopeasti ja muutenkin ihan normalin oloinen tyttö. Mitä nyt vähän limarohinoita enemmän ku yleensä. *** Korvakoru poikineen Pitkästä aikaa mulla on ollu intoa ja AIKAA tehä vähän koruja!  Reipas viikko sitten pääsin viimein päivittämään oman  helmivaraston, ja siitä se ajatus sitten lähti. ;) Ostelin kaikenlaisia ihania uusia,  vähän ehkä keväisempiä helmiä ja muita korutarvikkeita. Perhosia ja kukkia...valkoset on pieniä perhosia, huonosti näkyy. Sydänmedaljonkiin kätken Sennin kuvan <3 *** Siskoni til...

Päivän lehti. Vuodelta 1942. Olen kerännyt joitakin vanhoja sanomalehtiä askarteluun ja ihan vaan koristeeksi kotiin. Sattuipa silmiini tämän päivän lehti, 70vuoden takaa. :) Jos tänä päivänä lehdet pursuaa pelkästään kauheita asioita ja uutisia, niin kylläpä ne oli sitä myös 70 vuotta sitten. Uutisia sodista, ja vieläpä koskien ihan meitä suomalaisiakin. Ei voi edes kuvitella sota-aikaa,  kun ei ole joutunut itse sitä kokemaan. Lehdessä oli palsta sotapoikien tervehdyksille, joita lähettivät rintamalta kotiin. Riipaisevaa. Samoin kuin tämäkin ilmoitus, sydäntä särkevää. Oli lehdessä sentään muutamia vähän kevyempiäkin juttuja, kuten esimerkiksi tämä uusi keksintö  siipiään räpyttelevästä lentokoneesta. :) Helikopteriko??! :) Iltarientoja :)  Päivän sarjakuva.  Vähän erilaisia ilmoituksia kuin nykypäivänä. Toivottavasti lompakot ja potkukelkat pää...

Sennin ystävänpäivälahjoja. Ja uskokaa huviksenne, Senni sai tuon pillitikkarin kerran vislaamaan!! (Puhalteli ilmaa sopivasti etuhampaidensa välistä ja pidin tikkaria sopivassa kohassa) :) *** Oon kokeillu vähän leimailua vessapaperiin, joka on kasteltu ja kuivattu.  Nuo ruskeat pilkut noissa parissa paperissa on pikakahvijauhetta, kokeilin vähä "tee-se-itse-vanhaa paperia". Märkään paperiin ripottelin jauhetta ja se lähti siitä kivasti leviämään ja imeytymään paperiin, värjäten sitä vanhahtavan ruskeaksi. Ihan kivoja, sopivan kokoisiakin korttimateriaaliksi. Leimat on aivan ihania, ja niin heleppoja saada kaunista! ;) Kuvassa olevan tekstileiman sain joululahjaksi mieheltäni. Miten osaskin noin hyvän lahjan keksiä! Ja lisänä oli pari kivaa leikkuria, jes! Kun vaan kerkeis niitä useemmin käyttää... :) Hyvää ystävänpäivää!! :) -Reeta-

Ompa teitä täällä vieraillut paljon, ja lukijoitakin tullut uusia, Tervetuloa! :) Ja edelleen nöyrästi kiitän  kaikista kommenteista ja kauniista sanoista. On ollut nyt semmoinen aika, että olen niitä tarvinnut ihan tosi paljon. Kiitos. *** Oltiin tässä yhtenä viikonloppuna  Sennin kanssa ihan kaksistaan kotosalla. Mä oonkin potenut uuden työn myötä "hieman"  huonoa omatuntoa siitä, että aika Sennin kanssa on jäänyt tosi minimiin. Ilta-aikakin menee kotona suunnitellessa seuraavaa työpäivää. Kuvan Paavo-kissa ei liity juttuun mitenkään. ;) No, mitäs me sitten tehtiin  kun saatiin viettää aikaa ihan kaksistaan. Heh, eipä mitään kummempia, vähä tyttöjen juttuja. :) Ulkona paukkui niin kova pakkanen, ettei sinne voinut ajatellakaan nenäänsä laittavan. Laitettiin siis vähä hiuksia ;) Suoristusrauta kuumenemaan ja kiharoita hiuksiin! Ja todettakoon vielä tähän samaan hengenvetoon, ett...

Sillon tällön kuulen läheisteni nähneen  Sennistä unta. Eikä mitä tahansa unta, vaan niissä Senni on aina ollut terve. Tai tervehtymässä. Itse näen tosi harvoin unta Sennistä.  Ja nekin on yleensä unia,  joissa Senni on semmoinen kuin nytkin, tai sitten ne liittyy Sennin kuolemaan. Pelkoa tulevasta, luulisin. Muistan,  kun ystäväni kertoi nähneensä unen  niihin aikoihin kun Senni sairastui. Unessa Senni opetteli uudestaan syömään, hieman hapuillen, ja sitten oli yhtäkkia sanonut että  "kuumaa". Suloista. Mieheni veli näki unessa  meidän kävelevän Sennin kanssa tuolla viereisellä pellolla. Olikohan Senni jopa juossut. :) Äitini kertoi nähneensä vastikään hyvin todentuntuisen unen, jossa Senni pötkötteli sängyllä samaisessa asennossa kuin edellisessä postauksessa, pylly pystyssä. :) Ja sitten oli sanonut: "Äiti, opeta mua kävelemään." Voi kumpa voisinkin. Ja näitä ...