Siirry pääsisältöön

Moi!



Kannattaisi viikolla pestä pyykkiä,
niin ei olis viikonloppuna koneraukka niin lujilla.
Eikä äitiraukka.
:)



Tässä pyykinpesun lomassa
oon vähä lajitellu vaatteita silläsilimällä,
että mitkä mun vaatteista menis Sennille.
Se on jo niin iso neiti,
että käytetään jo osittain yhteisiä vaatteitakin.
:)








Viikonloppu hurahti 
perjantaina teatterissa
eilen käsityömessuilla
ja tänäänkin piti lähteä
30vuotisjuhliin,
mutta Neiti on sen verran kohtailevalla päällä,
että katottiin parhaaksi jäädä Sennin kanssa kotiin.


Käsityömessut oli taas odotuksen arvoinen,
saatiin ystävän kanssa heleposti kulumaan siellä useampi
tunti, kuus tuntia ei tuntunu missään!
;D
Saaliista myöhemmin.


Vanha emalimuki kirpparilöytö, maksoi huikeat 0,20€
:)

Pyykinpesu jatkukoon.
Ja ehkä sämpylätaikinan teko,
vähä tekis mieli tuoreita sämpylöitä.
Sais Senniki nuuhkia hyviä tuoksuja.
:)


-Reeta-


Kommentit

  1. Saittepa todellakin ajan kulumaan messuilla...:D
    Senni onkin jo niin iso neiti♥

    VastaaPoista
  2. Pyykkikone ja kuivausrumpu laulaa täälläkin pyhäpäivän kunniaksi!
    Onpa Senni taas niin nättinä! Ja kauniin ja lämpimän villapaidan on saanut päälleen<3!
    Käsityömessut jäi tällä kertaa väliin sattuneesta syystä, mutta haaveilenpa pääseväni sinne ensi vuonna.
    Tulukaa käymään!!!

    VastaaPoista
  3. Senni oot kyllä niin kaunis!

    VastaaPoista
  4. Voi noita Sennin kasvoja ja silmiä <3 Ihan ku tietäs jonkun salaisuuden mistä meillä muilla ei oo hajuakaan,niin rauhallinen ja tyyni...

    -Maria-

    VastaaPoista
  5. Onko Sennin kulmakarvoja nypitty vai onko luonnostaan noin kauniin muotoiset?

    Tämä on kyllä koskettava blogi, voimia ja jaksamista teille arkeen! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.9.2005-7.1.2013

"Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö. Mutta eilen en tiennyt, että lähtisit tänään." Pieni rakas Senni prinsessamme pääsi Taivaan kotiin 7.1.2013 klo 8.30 äitin ja isin suudelmien saattelemana. Suru, ikävä ja luopumisen tuska on ääretön. Mutta myös niin äärettömän kiitollinen Sennin kauniista ja kivuttomasta elämästä. Senni jätti meille valtavan ihania muistoja ja elää sydämissämme aina. Kunnes Taivaassa jälleen tapaamme. Suuri kiitos Seinäjoen keskussairaalan lastenosaston B21:n henkilökunnalle erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta Sennin hoidosta. Hoiditte samalla myös meitä. <3 Syli ja koti on nyt niin tyhjät. -Reeta-

Viimeinen kuva.

Suuri kiitos valtavasta määrästä osanottoja ja lohduttavia sanoja. Ollaan ihan liikuttuneita siitä, että Sennin elämä merkitsi niin monelle jotain. Ja että meitä kannetaan tässä äärettömässä surussa. *** Eilen saatiin nähdä vielä kerran maailman kauneimmat kasvot, ennenkuin arkku suljettiin. En unohda tuota kipeää, mutta kaunista hetkeä ikinä. Senni näytti kauniimmalta kuin koskaan. Oikea enkeli. Nyt on pienin valkein siivin koristeltu arkku suljettu. En voi enää koskaan silittää noita suloisia ja rakkaita pienen tyttöni kasvoja. -Reeta-

050905.

Sydän itkee ikävää. Erityisesti juuri tänään. On Sennin synttäripäivä. Muistot vahvasti läsnä yhdeksän vuoden takaisessa onnellisessa päivässä. Ja sen jälkeisessä Sennin koko elämässä. Sennissä. Ajatella, Senni täyttäisi jo 9vuotta. Monenlaista jo osaisi. Näihinkin mietteisiin sitä herkästi vieläkin ajautuu. Mitä Senni mahtaisi terveenä tyttönä mielellään puuhastella. Tai mitä ei. Mitkä olis lempisatuja, leikkejä, ruokia. Mikä naurattaisi, mikä itkettäisi. Ikuisuuskysymyksiä, vailla vastausta. Tänään oli siis toinen syntymäpäivä Sennin kuoleman jälkeen. Ihmeellisesti tuon sydänitkun ja ikävän huomasin sietäväni vähän paremmin kuin vuosi sitten. Suru todellakin muuttaa muotoaan. Vaikka en siihen uskonutkaan. -Reeta-