torstai 29. maaliskuuta 2012

Sanaton




Jälleen on yhden pienen incl-perhosen lento päättynyt.

Kyynelten lävitse toivon
vanhemmille, sisaruksille, koko perhekunnallenne
voimia sanattomaan suruunne.

Olette ajatuksissamme.


"HIljaisuudessa,
sydämen sanattomuudessa
laulavat enkelit aivan hiljaa.
He saapuvat vastaan varoen,
ojentavat kätensä,
levittävät siipensä
hellästi ja suojelevasti,
ettei pieni nukkuja pelästy."

:'(

-Reeta, S & Senni-

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Lunssaa...


Flunssankin edessä on pakko vaan nöyrtyä,
vaikkei tämän kummempi tauti olekaan.
Kun se iskee, niin petiinhän se kaataa perusterveenkin ihmisen.
Siksi täällä on ollut hiljaista.





Nyt vaan yritän malttaa pysyä Sennistä erossa,
ettei siihen tarttuisi mokomat taudit.





 Kun muutakaan ei ole jaksanut tehdä,
niin kirjoja on tullut luettua pitkästä aikaa.
Torey Haydenin kirjat kiehtoo ja kiinnostaa
jo ihan ammatillisestikin.
Tuon Hiljaisuuden lapset -kirjan sain just loppuun,
ja kovin oli taas rankkoja ihmiskohtaloita.
Kuinka joku saattaa tehdä lapselle jotain niin kamalaa...

Noh, tästä karusta todellisuudesta siirryn
seuraavaksi toiseen lempparikirjailijaan,
Ilkka Remeksen mukaansatempaaviin ja jännittäviin maailmoihin.
Vuorossa Teräsleijona,
kuulemma tosi jännä!
:)




Villasukat, viltti, nukkavieru villatakki ja takkatuli,
eiköhän näillä flunssat lähe karkuun!
Etenki tuon kamalan villatakin nähdessään.
;)




Mutta Senni voi hyvin,
ja toivotaan ettei tarttuisi.
Palaan taas kunhan tästä voimaannun.

-Reeta-



keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Kevätväsymystä

Kiitokset kaikille 
"taaperoa" onnitelleille! 
;)



Vaikka valon määrä alkaa lisääntyä 
ja on aivan ihanaa kun päivät pitenee,
on ihan hullua että väsymys lisääntyy samassa suhteessa!

Viime päivinä oon ollu iltaisin 
kauhean väsynyt, eikä oikein oo kotityöt maistunu pätkääkään.
Jos ne nyt oikein on koskaan maistuu.
 ;)

Mutta parasta piristystä arkeen tuo
pienet ja huomaavaiset pikku yllätykset.
:)

Eilen töistä kotiin tullessani
löysin ihanan yllätyksen.
Senni ja iskä oli täällä puuhaillu pientä sapuskaa 
(hellyttävästi nakkeja ja paistettua kananmunaa!)
 ja Sennin kainalosta löysin viestilappusen
"äiti uunissa on ruokaa".


Ihan niinku Senni olisi sen itse sanonut ja tehnyt,
vaikka todellisuudessahan 
sen oli tietenkin iskä kirjottanu 
ja Senni tuskin tiesi asiasta yhtään mitään.
Ihmetteli vaan mikä kova pahvinpalanen mulla on kainalossa
ja joku kova pötkylä tukittu käteen. :)

Mutta se sai väsyneen ja äkäisen rouvan sulamaan.
Ihana mies ja tyttö mulla.
:)


Ja sitäpaitsi,
eihän tälle tytölle edes voisikaan olla äkäinen
I K I N Ä !!!!

Miehestä nyt puhumattakaan!
;)







:)


-Reeta-







maanantai 5. maaliskuuta 2012

Ympäri käydään...

Sattuipa somasti,
tasan vuosi sitten ensimmäisessä postauksessa
mainitsin piristäneeni itteäni uusilla kengillä.
Ja eilen,
kevättä selvästikin rinnassa,
tein itselleni jälleen korkkarihankintoja.
Selvästikin jokakeväinen pakkomielle!!

Nyt siis juhlin blogini
1vuotissynttäreitä
korkkarit jalassa, ootellen kesämekkokelejä!
;)

Ja pitäähän sitä nyt yhdet punaisetkin korkkarit 
löytyä joka rouvan kaapista.
;)




Kenkäpostauksella siis aloitin,
ja ympärin kun käydään, niin yhteen myöskin 
aina jossain vaiheessa tullaan.
Eli uusi kierros lähtee jälleen kenkäpostauksella.
 :)


***



Kiitos tosiaan kaikille
matkaan mukaan tulleille. 
Ja teitä on ollut PALJON!

Monet teistä on ihan alkumetreiltä asti pysyneet mukana,
toiset hypänneet kyytiin matkanvarrella,
osa poikennut sattumien summana kylässä,
jotkin olleet läpikulkumatkalla.
Jokaisesta teistä olen kiitollinen,
ja teidän kommenttinne ovat olleet voimaa antavia 
ja lohduttaviakin.

On ollut hieno huomata,
että tarinamme on koskettanut teitä.

En tee tätä säälin takia edelleenkään,
vaan toivoen,
että jokainen voisi hetkeksi pysähtyä miettimään
niitä monia hyviä asioita, mitä kunkin elämässä on.
Niitä pieniä suuria asioita.
Ja muistuttaa siitä,
että asiat voi muuttua silmänräpäyksessä.


Yhdestä asiasta olen hyvin onnellinen.

Yksi blogini suurimmista tarkoituksista oli
tehdä Sennin elämää elävämmäksi tämän kautta
ja kertoa siitä pienestä ihmisestä ja persoonasta
tuon inhottavan sairauden sisällä.

Ja siinä tunnen onnistuneeni.
Osoitatte välittävänne Sennistä.
Se tuntuu äitinä erittäin hyvältä.



Senni 1v.


Kiitos,
jatketaan Tästä Kaikesta!!

:)



-Reeta-




lauantai 3. maaliskuuta 2012

Lauantain puuhia



Harmittaa,
kun ei päästy viikonloppua viettämään
incl-yhdistyksen kevätpäiville.
Se olisi tiennyt kaivattua vertaistukiseuraa
rennoissa merkeissä.

Ei saatu Sennille viikonlopuksi hoitajaa,
ja matkakin olisi ollut Sennille ihan liian pitkä.
Sekin vaihtoehto käväsi mielessä,
että oltaisiin otettu neiti mukaan,
mutta eipä se olisi ensinnäkään itelle ollut levoksi,
saati sitten Sennille vieraassa paikassa ja vieraissa äänissä.

Siispä jäätiin kotiin.

Hurjin aikaansaannos tänään
oli vaihtaa mun viherkasveille mullat.
Siitä onki aikaa ku oon panostanu kasvien hoitoon,
kastelunkin kanssa on vähä niin ja näin.
Mutta ei kaikkea voi hallita!
Eihän.
;)


Mullat vaihtoon vehkaparoille ;)









 Silminnähden kevättä ilmassa!!


 Aina yhtä ihana tunne kun kuiva terassi alkaa paljastua
ja pääsee sukkasillaan pujottelemaan kuivilla kohdilla.
Joo joo,
tiedetään äiti,
kevät narraa eikä sais "roikotella"!
;)




Pöllöt perheineen lensi
Sennin unta vahtimaan sängyn viereen.


 Hauskat pöllö-
sisustustarrat alennuskorilöytö
Vaasasta askarteluliikkeestä. 
Ja kun panee vielä siskon kanssa paketin puoliks,
pääsee vielä halvemmalla!
:)





 Terkkuja Janakkalaan
INCL-perheille halausten kera!!
:)


-Reeta-